Kun kriisitilanne on ajankohtainen tai elämässä tapahtuu paljon muutoksia, unohtaa helposti, mitä kaikkea pitäisi huomioida. Sairastuneen lähimmäisesi kanssa voitte yhdessä suunnitella, miten voisitte varautua sairauden aiheuttamiin erilaisiin tilanteisiin tai muutoksiin. Tältä sivulta löydät siihen vinkkejä.
Miten voin varautua yllättäviin tilanteisiin?
Sairastuminen voi olla yllättävä kriisitilanne, mutta myös sen jälkeen voi tulla äkillisiä tilanteita, joihin on hyvä varautua etukäteen. Tilanteisiin varautuminen ja tieto siitä, miten toimia, auttavat toimimaan tarpeen tullen.
Ennakkoon varautuminen ja kirjallisesti tehdyt suunnitelmat auttavat sinua toimimaan yllättävässä tilanteessa johdonmukaisesti. Suunnitelma kannattaa tehdä ajoissa ja yhdessä läheistesi kanssa, jotta kaikki tietävät, miten toimia tarvittaessa. Teillä kaikilla on hyvä olla käsitys siitä, mitä suunnitelmat pitävät sisällään. Linkistä voit tulostaa ja suunnitella teille sopivan kriisisuunnitelman.
Sairastaminen ja sairastuminen ovat kriisi koko perheelle. Sopeutuminen tilanteeseen vie aikaa.
Monenlaiset tunteet, kuten pelko ja epätietoisuus, kuuluvat asiaan ja ovat oikeutettuja.
Kysy rohkeasti läheisesi tilanteesta terveydenhuolto- tai sosiaalialan ammattilaisilta tai sairaalan henkilökunnalta.
Hanki luotettavaa tietoa sairaudesta esimerkiksi Terveyskylästä.
Osallistu mahdollisuuksien mukaan hoitoneuvotteluihin tai vastaanottokäynneille.
Ota tarvittaessa yhteys työnantajaan tai kouluun sairausloma-asiassa ja hoida tarvittaessa todistukset eteenpäin.
Jos kyseessä on ollut tapaturma tai onnettomuus:
Selvitä liikennevahingossa ja työtapaturmassa vahingoittuneen läheisen vakuutusyhtiötiedot ja ilmoita tarvittaessa tapaturmasta työnantajalle.
Selvitä, onko läheisellä omaa vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.
Säästä tapaturmaan liittyvät asiakirjat, esimerkiksi lääkärinlausunnot, Kelan ja vakuutusyhtiön päätökset.
Pyydä valtakirja läheiseltä itseltään tai, jos läheinen ei pysty itse valtakirjaa antamaan, asioimistodistus lääkäriltä. Sen avulla voit hoitaa asioita esimerkiksi pankissa, Kelassa tai vakuutusyhtiössä.
Tukea ja tietoa sosiaaliturvasta sekä palveluista saat tarvittaessa esimerkiksi sosiaalityöntekijältä.
Kuntoutuminen on yksilöllinen ja usein aikaa vievä prosessi. Kysy lähimmäistäsi hoitavilta ammattilaisilta, missä vaiheessa kuntoutuminen alkaa ja miten siihen voi saada tukea.
Sairaus ja sen tuomat muutokset vaikuttavat koko perheeseen ja lähipiiriin. Myös lasten tunteet vaativat huomiota, ja tilanteesta voi kertoa lapsille. Kysy kirjastosta lastenkirjoja, joiden avulla voitte keskustella sairastumisesta.
Muista myös oma jaksaminen, hae apua itsellesi!
Tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia ja hakeudu vertaistuen pariin.
Hae tarvittaessa itsellesi tukea työterveyshuollosta tai omalta terveysasemalta. Keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa.
Tunnista omat rajasi ja pidä huolta omasta jaksamisestasi. Huolehdi omasta hyvinvoinnista. Syö, nuku, liiku, lepää ja tapaa muitakin sinulle tärkeitä ihmisiä.
Muista, että sairaus perheessä on yksi asia. Elämässänne on muitakin asioita, ja sairaudesta huolimatta voitte tehdä monia mukavia asioita.
Yhteinen suunnitelma kriisin varalle
Ennakkoon varautuminen ja kirjallisesti tehdyt suunnitelmat auttavat sinua toimimaan yllättävässä tilanteessa johdonmukaisesti. Suunnitelma kannattaa tehdä ajoissa ja yhdessä läheistesi kanssa, jotta kaikki tietävät, miten toimia tarvittaessa. Teillä kaikilla on hyvä olla käsitys siitä, mitä suunnitelmat pitävät sisällään. Linkistä voit tulostaa ja suunnitella teille sopivan kriisisuunnitelman.
Muistilista sairastuneen läheiselle
Sairastaminen ja sairastuminen ovat kriisi koko perheelle. Sopeutuminen tilanteeseen vie aikaa.
Monenlaiset tunteet, kuten pelko ja epätietoisuus, kuuluvat asiaan ja ovat oikeutettuja.
Kysy rohkeasti läheisesi tilanteesta terveydenhuolto- tai sosiaalialan ammattilaisilta tai sairaalan henkilökunnalta.
Hanki luotettavaa tietoa sairaudesta esimerkiksi Terveyskylästä.
Osallistu mahdollisuuksien mukaan hoitoneuvotteluihin tai vastaanottokäynneille.
Ota tarvittaessa yhteys työnantajaan tai kouluun sairausloma-asiassa ja hoida tarvittaessa todistukset eteenpäin.
Jos kyseessä on ollut tapaturma tai onnettomuus:
Selvitä liikennevahingossa ja työtapaturmassa vahingoittuneen läheisen vakuutusyhtiötiedot ja ilmoita tarvittaessa tapaturmasta työnantajalle.
Selvitä, onko läheisellä omaa vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.
Säästä tapaturmaan liittyvät asiakirjat, esimerkiksi lääkärinlausunnot, Kelan ja vakuutusyhtiön päätökset.
Pyydä valtakirja läheiseltä itseltään tai, jos läheinen ei pysty itse valtakirjaa antamaan, asioimistodistus lääkäriltä. Sen avulla voit hoitaa asioita esimerkiksi pankissa, Kelassa tai vakuutusyhtiössä.
Tukea ja tietoa sosiaaliturvasta sekä palveluista saat tarvittaessa esimerkiksi sosiaalityöntekijältä.
Kuntoutuminen on yksilöllinen ja usein aikaa vievä prosessi. Kysy lähimmäistäsi hoitavilta ammattilaisilta, missä vaiheessa kuntoutuminen alkaa ja miten siihen voi saada tukea.
Sairaus ja sen tuomat muutokset vaikuttavat koko perheeseen ja lähipiiriin. Myös lasten tunteet vaativat huomiota, ja tilanteesta voi kertoa lapsille. Kysy kirjastosta lastenkirjoja, joiden avulla voitte keskustella sairastumisesta.
Muista myös oma jaksaminen, hae apua itsellesi!
Tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia ja hakeudu vertaistuen pariin.
Hae tarvittaessa itsellesi tukea työterveyshuollosta tai omalta terveysasemalta. Keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa.
Tunnista omat rajasi ja pidä huolta omasta jaksamisestasi. Huolehdi omasta hyvinvoinnista. Syö, nuku, liiku, lepää ja tapaa muitakin sinulle tärkeitä ihmisiä.
Muista, että sairaus perheessä on yksi asia. Elämässänne on muitakin asioita, ja sairaudesta huolimatta voitte tehdä monia mukavia asioita.
Tarkistettu 1.3.2024