Siirry sivun sisältöön

Kuntoutuminen ja kuntoutus työkyvyn edistämisessä

Kuntoutujan tarpeet määrittävät kuntoutuksen osa-alueet. Kuntoutus voi olla ammatillista, kasvatuksellista, sosiaalista sekä toimintakyky- eli lääkinnällistä kuntoutusta.

Kuntouksen uudistuskomitean (2017) ehdotuksessa kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi kuntoutus ja kuntoutuminen määriteltiin seuraavasti:

Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointi-palvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.

Kuntoutuminen on prosessi, jonka tavoitteena on toiminta- ja työkyky. Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista sekä keskeistä on tukea kuntoutujan omaa aktiivisuutta.

Kuntoutuksen eri osa-alueet

Kuntoutuksen kenttä jaetaan perinteisesti neljään osa-alueeseen. Puhutaan ammatillisesta, kasvatuksellisesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä toimintakykykuntoutuksesta eli lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutuksen eri osa-alueilla on osittain samoja tavoitteita, palveluita ja keinoja toimintakyvyn tukemiseksi. Usein kuntoutuksessa yhdistyvätkin useammat osa-alueet kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Tarkistettu 12.1.2024