Yleisiä ohjeita apuvälinepalvelun toteuttamisen periaatteista
Käyttäjälähtöiset apuvälinepalvelut suunnitellaan huomioiden asiakkaan kokonaistilanne, palvelun oikea-aikaisuus sekä palveluja määrittävät eri lait ja suositukset.
Apuvälinepalvelussa tarpeen arviointi toteutuu yhteisymmärryksessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Asiakkaan tarpeet ja odotukset apuvälineen käytölle huomioidaan ja hänen mielipidettään ja tahdonilmaisuaan kunnioitetaan. Hänen kanssaan keskustellaan niistä mahdollisuuksista, joita apuvälinepalveluilla on hänen toimintakykynsä tukemisessa. Asiakkaalla on oikeus päättää omista asioistaan ja oikeus myös kieltäytyä apuvälineen käytöstä, vaikka se asiantuntijan mielestä olisi tarpeellinen ja edistäisi arjessa selviytymistä.
Jotta apuväline palvelisi asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, huomioidaan apuvälinepalvelua suunniteltaessa
asiakkaan kokonaistilanne
yksilölliset tarpeet
toimintakyvyn ja elinympäristön vaatimukset
elämäntilanteen vaihtelut
palvelujen oikea-aikaisuus.
Asiakkaan tulee saada myös riittävä ohjaus apuvälineen käyttöön ja apuvälineen huoltoon.
Oikeudenmukainen ja yhdenvertainen apuvälinepalvelu edellyttää, että noudatetaan sekä apuvälinepalvelua koskevia lakeja, sosiaali- ja terveysalan ammattieettisiä ohjeita, että kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sovittuja periaatteita. Nämä periaatteet on hyvä selvittää myös asiakkaalle. Apuvälinepalvelussa asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta henkilön
iästä, vammasta, terveydentilasta
sukupuolesta, sukupuolisesta identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta
alkuperästä, kansalaisuudesta, perhesuhteista
mielipiteestä, uskonnosta, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta
muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Lue lisää apuvälinepalveluiden oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta:
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (27/2016) eli vammaissopimuksen mukaan vammaisille tarkoitettujen kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden ja apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä tulisi edistää.
Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuoksi heidän täysimääräinen ja tehokas osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa on vaikeutunut.
Vammaissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.
Tutustu vammaisten henkilöiden oikeuksiin:
Apuvälineitä koskevat asiat löytyvät tarkemmin artikloista 20 Henkilökohtainen liikkuminen, 25 Terveys ja 26 Kuntoutus.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilöltä edellytetään ammattitoiminnan vaativaa koulutusta, riittävää pätevyyttä ja ammattitoiminnan edellyttämiä muita valmiuksia. Ammattihenkilö on velvollinen toiminnassaan noudattamaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston eli Valviran tai aluehallintoviraston eli AVI:n säännöksiä ja määräyksiä.
Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa. Työnantajan on luotava edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.
Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat sekä pitää salassa niihin sisältyvät tiedot. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai AVI:n pyytämät, sille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.
Apuvälinepalvelua toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueiden on järjestelmällisesti seurattava asukkaidensa antamia palautteita apuvälinepalveluiden jatkuvaksi kehittämiseksi. Hyvinvointialueen vastuulla on apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen ja koulutustoiminnan järjestäminen.
Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, jotta palvelun oikea-aikaisuus toteutuu. Tämän tavoitteen toteutumiseksi perusterveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon on esitetty aikarajat palvelun eri vaiheille.
Apuvälinepalvelun aikarajat perusterveydenhuollossa
Perusterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä apuvälinepalvelun tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun asiakas on ottanut yhteyttä, ellei arviota ole voitu tehdä heti.
Ellei tarpeelliseksi todettua apuvälinepalvelua arvioida kiireelliseksi tai sitä ei muusta syystä aloiteta heti, tulee asiakkaalle varata aika tai sopia muulla tavoin toteutuvan apuvälinepalvelun aikataulusta viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Apuvälinepalvelun aikarajat erikoissairaanhoidossa
Erikoissairaanhoidossa apuvälinepalvelun tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete tai muu aloite on saapunut apuvälinekeskukseen tai erikoisalalle. Apuvälinepalvelun tarpeen arviointi on joissakin tilanteissa mahdollista tehdä pelkän lähetteen perusteella, mutta usein se vaatii lähetteen arvioinnin lisäksi käyntiä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla. Mikäli vastaanottokäynti on tarpeen, tulee se toteutua kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta.
Kun apuvälinepalvelun tarve on arvioitu, tulee asiakkaalle tiedottaa siitä, onko palvelu todettu tarpeelliseksi ja ilmoittaa tarpeelliseksi todetun apuvälinepalvelun toteutumisen aikataulu. Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu on aloitettava mahdollisimman pian, riippuen sen kiireellisyydestä. Apuvälinepalvelun tulee toteutua viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta.
Apuvälinepalvelun kiireellisyyden arvioiminen
Apuvälinepalvelun kiireellisyyttä arvioitaessa tulee huomioida apuvälineen välttämättömyys elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämisessä tai henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Mikäli esimerkiksi asiakkaan turvallinen kotiutuminen edellyttää apuvälineen saantia, tulee tarvittava apuväline, muun muassa liikkumisen ja hygienian tai muihin päivittäisiin toimiin liittyvät apuvälineet, luovuttaa käyttöön mahdollisimman pian.
Apuvälinepalvelun on aina toteuduttava kohtuullisessa ajassa. Tämä koskee myös apuvälineen korjausta.
Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ottavat kantaa apuvälinepalveluiden kiireellisyysperusteisiin. Niiden mukaan ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa
sairauden etenemisnopeus
tapaturman/vamman aiheuttama tarve
sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet
laitoshoitoon joutumisen uhka
lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset
apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.
Lue lisää kiireettömän hoidon perusteista.
Toimenpiteet apuvälinepalvelun viivästyessä
Mikäli kiireelliseksi arvioidun, käyttäjälle välttämättömän apuvälineen luovuttaminen pitkittyy esimerkiksi apuvälineen pitkän toimitusajan takia, apuvälineen tarvitsijalle luovutetaan odotusajaksi mahdollisuuksien mukaan korvaava apuväline tai muiden palveluiden avulla turvataan selviytyminen arjen toiminnoissa.
Terveydenhuollon toimintayksiköiden suositellaan tiedottavan aktiivisesti kuntalaisia apuvälinepalveluistaan. Tietoa apuvälinepalveluista suositellaan sisällytettävän myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluesitteisiin ja oppaisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on tunnettava oman alueen apuvälinepalvelujen järjestämisvastuut ja on osattava ohjata apuvälineen tarvitsija oikean palvelun piiriin ja sitä hoitavan ammattihenkilön luo.
Apuvälinepalvelun käyttäjälähtöisyys
Apuvälinepalvelussa tarpeen arviointi toteutuu yhteisymmärryksessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Asiakkaan tarpeet ja odotukset apuvälineen käytölle huomioidaan ja hänen mielipidettään ja tahdonilmaisuaan kunnioitetaan. Hänen kanssaan keskustellaan niistä mahdollisuuksista, joita apuvälinepalveluilla on hänen toimintakykynsä tukemisessa. Asiakkaalla on oikeus päättää omista asioistaan ja oikeus myös kieltäytyä apuvälineen käytöstä, vaikka se asiantuntijan mielestä olisi tarpeellinen ja edistäisi arjessa selviytymistä.
Jotta apuväline palvelisi asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, huomioidaan apuvälinepalvelua suunniteltaessa
asiakkaan kokonaistilanne
yksilölliset tarpeet
toimintakyvyn ja elinympäristön vaatimukset
elämäntilanteen vaihtelut
palvelujen oikea-aikaisuus.
Asiakkaan tulee saada myös riittävä ohjaus apuvälineen käyttöön ja apuvälineen huoltoon.
Apuvälinepalvelun oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus
Oikeudenmukainen ja yhdenvertainen apuvälinepalvelu edellyttää, että noudatetaan sekä apuvälinepalvelua koskevia lakeja, sosiaali- ja terveysalan ammattieettisiä ohjeita, että kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sovittuja periaatteita. Nämä periaatteet on hyvä selvittää myös asiakkaalle. Apuvälinepalvelussa asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta henkilön
iästä, vammasta, terveydentilasta
sukupuolesta, sukupuolisesta identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta
alkuperästä, kansalaisuudesta, perhesuhteista
mielipiteestä, uskonnosta, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta
muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Lue lisää apuvälinepalveluiden oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta:
YK:n vammaissopimus
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (27/2016) eli vammaissopimuksen mukaan vammaisille tarkoitettujen kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden ja apuvälineteknologian saatavuutta, tuntemusta ja käyttöä tulisi edistää.
Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuoksi heidän täysimääräinen ja tehokas osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa on vaikeutunut.
Vammaissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.
Tutustu vammaisten henkilöiden oikeuksiin:
Apuvälineitä koskevat asiat löytyvät tarkemmin artikloista 20 Henkilökohtainen liikkuminen, 25 Terveys ja 26 Kuntoutus.
Ammattitaito apuvälinepalveluissa
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilöltä edellytetään ammattitoiminnan vaativaa koulutusta, riittävää pätevyyttä ja ammattitoiminnan edellyttämiä muita valmiuksia. Ammattihenkilö on velvollinen toiminnassaan noudattamaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston eli Valviran tai aluehallintoviraston eli AVI:n säännöksiä ja määräyksiä.
Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa. Työnantajan on luotava edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.
Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat sekä pitää salassa niihin sisältyvät tiedot. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Valviran tai AVI:n pyytämät, sille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.
Apuvälinepalvelua toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueiden on järjestelmällisesti seurattava asukkaidensa antamia palautteita apuvälinepalveluiden jatkuvaksi kehittämiseksi. Hyvinvointialueen vastuulla on apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen ja koulutustoiminnan järjestäminen.
Apuvälinepalveluun pääsyn aikarajat
Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, jotta palvelun oikea-aikaisuus toteutuu. Tämän tavoitteen toteutumiseksi perusterveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon on esitetty aikarajat palvelun eri vaiheille.
Apuvälinepalvelun aikarajat perusterveydenhuollossa
Perusterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä apuvälinepalvelun tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun asiakas on ottanut yhteyttä, ellei arviota ole voitu tehdä heti.
Ellei tarpeelliseksi todettua apuvälinepalvelua arvioida kiireelliseksi tai sitä ei muusta syystä aloiteta heti, tulee asiakkaalle varata aika tai sopia muulla tavoin toteutuvan apuvälinepalvelun aikataulusta viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Apuvälinepalvelun aikarajat erikoissairaanhoidossa
Erikoissairaanhoidossa apuvälinepalvelun tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete tai muu aloite on saapunut apuvälinekeskukseen tai erikoisalalle. Apuvälinepalvelun tarpeen arviointi on joissakin tilanteissa mahdollista tehdä pelkän lähetteen perusteella, mutta usein se vaatii lähetteen arvioinnin lisäksi käyntiä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla. Mikäli vastaanottokäynti on tarpeen, tulee se toteutua kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta.
Kun apuvälinepalvelun tarve on arvioitu, tulee asiakkaalle tiedottaa siitä, onko palvelu todettu tarpeelliseksi ja ilmoittaa tarpeelliseksi todetun apuvälinepalvelun toteutumisen aikataulu. Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu on aloitettava mahdollisimman pian, riippuen sen kiireellisyydestä. Apuvälinepalvelun tulee toteutua viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta.
Apuvälinepalvelun kiireellisyyden arvioiminen
Apuvälinepalvelun kiireellisyyttä arvioitaessa tulee huomioida apuvälineen välttämättömyys elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämisessä tai henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Mikäli esimerkiksi asiakkaan turvallinen kotiutuminen edellyttää apuvälineen saantia, tulee tarvittava apuväline, muun muassa liikkumisen ja hygienian tai muihin päivittäisiin toimiin liittyvät apuvälineet, luovuttaa käyttöön mahdollisimman pian.
Apuvälinepalvelun on aina toteuduttava kohtuullisessa ajassa. Tämä koskee myös apuvälineen korjausta.
Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet ottavat kantaa apuvälinepalveluiden kiireellisyysperusteisiin. Niiden mukaan ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa
sairauden etenemisnopeus
tapaturman/vamman aiheuttama tarve
sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet
laitoshoitoon joutumisen uhka
lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset
apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.
Lue lisää kiireettömän hoidon perusteista.
Toimenpiteet apuvälinepalvelun viivästyessä
Mikäli kiireelliseksi arvioidun, käyttäjälle välttämättömän apuvälineen luovuttaminen pitkittyy esimerkiksi apuvälineen pitkän toimitusajan takia, apuvälineen tarvitsijalle luovutetaan odotusajaksi mahdollisuuksien mukaan korvaava apuväline tai muiden palveluiden avulla turvataan selviytyminen arjen toiminnoissa.
Apuvälinepalveluista tiedottaminen
Terveydenhuollon toimintayksiköiden suositellaan tiedottavan aktiivisesti kuntalaisia apuvälinepalveluistaan. Tietoa apuvälinepalveluista suositellaan sisällytettävän myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluesitteisiin ja oppaisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on tunnettava oman alueen apuvälinepalvelujen järjestämisvastuut ja on osattava ohjata apuvälineen tarvitsija oikean palvelun piiriin ja sitä hoitavan ammattihenkilön luo.
Tarkistettu 11.3.2025