Ihmiset saavat mielihyvää monenlaisista asioista. Tavallisia mielihyvän lähteitä ovat esimerkiksi liikunta, musiikki, elokuvien ja ohjelmien katselu, pelaaminen, lukeminen, syöminen, saunominen, seksi ja sosiaalinen vuorovaikutus. Mielipahalla tarkoitetaan mielihyvän vastakohtaa tai toisaalta mielihyvän puuttumista. Mielihyvän kokemus voi väliaikaisesti kadota esimerkiksi kuormittavien elämäntilanteiden, uupumuksen ja sairastamisen yhteydessä.
Mielihyvä motivoi
Mielihyväjärjestelmämme pitää meidät liikkeessä, aktiivisina ja kiinnostuneina. Mielihyvää aiheuttavaa toimintaa toistetaan, ja tämä tehostaa oppimista. Mielihyvä vapauttaa aivoissa esimerkiksi hyvältä tuntuvia kemikaaleja, kuten dopamiinia ja endorfiinia.
Mielihyvän hakeminen voi muodostua liiallisestikin käyttäytymistä ohjaavaksi ja jopa toimintaa hallitsevaksi riippuvuudeksi. Viekö esimerkiksi pelaaminen liikaa aikaasi? Mielihyvästä kannattaa nauttia ja sitä kannattaa elämässään vaalia - mutta kohtuudella!
Mielen hyvinvointi lisää mielihyvää
Saat tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä Mielenterveystalon Mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmasta. Ohjelmassa voit tutustua myös mielesi hyvinvointia tukeviin keinoihin ja löytää voimavaroja arkeesi.
Harjoittele Mielenterveystalon Mielihyvä-harjoituksen avulla tunnistamaan asioita, jotka lisäävät mielihyvää arjessasi.
Lue vertaistarina siitä, miten Toivon ystävä löysi elämäänsä hyvää tuovia asioita. Toivo on kuntoutuja, joka kertoo omasta elämästään ja masennuksesta toipumisestaan. Voit ladata Toivon vertaistarinan omalle koneellesi tai tulostaa sen.