Kuntoutuksen tarve on jokaisella yksilöllinen. Arvioinnin perusteella sinulle laaditaan työkykyäsi tukevat kuntoutussuositukset, jotka kirjataan kuntoutussuunnitelmaan.
Työllä ja muulla aktiivisella säännöllisellä toiminnalla on terveyttä ja kuntoutumista edistävä vaikutus.
Työikäiset voivat olla
työssä tai opiskelemassa
työttöminä
määräaikaisella tai pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä
muista syistä työelämän ulkopuolella.
Työikäisten kuntoutuksessa on keskeistä toiminta- ja työkyvyn
ylläpitäminen
edistäminen
heikkenemisen hidastaminen
työkyvyttömyyden ehkäiseminen
työhön tai opiskeluun palaamisen tukeminen.
Pysyvästi työkyvytönkin voi hyötyä kuntoutuksesta.
Kuntoutusprosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella, mikä voi tapahtua esimerkiksi omasta tai läheisesi aloitteesta, esihenkilön, työterveyshuollon, sote-keskuksen, erikoissairaanhoidon, työvoimapalveluiden tai muun ammattilaisen toimesta.
Oikea-aikainen kuntoutustarpeen tunnistaminen ja oma motivaatio ovat tärkeitä onnistuneelle kuntoutukselle.
Toiminta- ja työkykyä arvioidaan usein moniammatillisen tiimin yhteistyönä. Arviointiin voivat osallistua esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, psykologi tai sosiaalityöntekijä.
Toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa arvioidaan millaisia vaikutuksia sairaudella tai vammalla on tavanomaiseen elämääsi ja työntekoosi. Työn vaatimusten huomioiminen on oleellista, kun arvioidaan työkykyä. Työkykyarvio sidotaan konkreettisesti ammattiisi tai työtehtäviisi.
Kuntoutusta varten on hyvä laatia selkeä suunnitelma. Kuntoutuksen suunnitelma tukee opiskelu-, toiminta- ja työkykyä sekä osallisuutta. Se tehdään yhteistyössä sinun, lääkärin ja tarvittaessa läheisesi ja moniammatillisen tiimin kanssa.
Kuntoutuksen suunnitelma on määräaikainen ja sen kesto voi vaihdella.
Kuntoutussuunnitelma sisältää tietoa:
terveydentilastasi
tämänhetkisestä toimintakyvystäsi ja arjen sujumisesta eri ympäristöissä
opiskelu- tai työtilanteestasi ja työn vaatimuksista
aiemmin toteutuneen kuntoutuksen vaikutuksista
kuntoutumisesi tavoitteista
tarvittavista kuntoutuspalveluista
kuntoutussuunnitelman voimassaoloajasta
miten ja kuka seuraa kuntoutussuunnitelmasi toteutumista.
Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan omat tavoitteesi, joiden tulisi olla realistiset, konkreettiset ja sinulle itsellesi merkitykselliset. Tavoitteiden tulisi olla myös mitattavissa.
Kuntoutussuunnitelma voidaan kirjata osaksi sairauskertomustasi tai erillisenä lääkärinlausuntona. Näet omat sairauskertomustietosi Omakannasta.
Kuntoutussuunnitelma sisältää myös suunnitelman omatoimiseen kuntoutumiseesi.
Kuntoutussuunnitelmasi voi sisältää
lääkinnällistä eli toimintakykykuntoutusta
sosiaalista kuntoutusta
ammatillista kuntoutusta.
Kuntoutuksen suunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi työkykykoordinaattorin tai kuntoutusohjaajan osaamista työkykysi tai työllistymisesi tueksi.
Voit tutustua tarkemmin kuntoutussuunnitelmaan ja sen tekemiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä kuntoutuksen eri muotoihin Kuntoutumistalon oppaiden avulla.
Kuntoutus toteutetaan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti eri ympäristöissä, kuten kotonasi, työssäsi, harrastuksissasi tai kuntoutuksen palveluntarjoajan tiloissa.
Kuntoutus voi sisältää sekä ohjattua että itsenäistä kuntoutumista yksin tai ryhmässä.
Lisää tietoa kuntoutuksen osa-alueista ja järjestäjistä voit lukea tämän oppaan seuraavalta sivulta.
Kuntoutusprosessissa seurataan tavoitteiden toteutumista sovittujen keinojen, kuten verkostopalavereiden ja kuntoutuspalautteiden, avulla. Seurannan tarkoitus on varmistaa, että kuntoutussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Tarvittaessa kuntoutusta voidaan ohjata uusiin toimenpiteisiin.
Kuntoutusprosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella, mikä voi tapahtua esimerkiksi omasta tai läheisesi aloitteesta, esihenkilön, työterveyshuollon, sote-keskuksen, erikoissairaanhoidon, työvoimapalveluiden tai muun ammattilaisen toimesta.
Oikea-aikainen kuntoutustarpeen tunnistaminen ja oma motivaatio ovat tärkeitä onnistuneelle kuntoutukselle.
Toiminta- ja työkykyä arvioidaan usein moniammatillisen tiimin yhteistyönä. Arviointiin voivat osallistua esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, psykologi tai sosiaalityöntekijä.
Toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa arvioidaan millaisia vaikutuksia sairaudella tai vammalla on tavanomaiseen elämääsi ja työntekoosi. Työn vaatimusten huomioiminen on oleellista, kun arvioidaan työkykyä. Työkykyarvio sidotaan konkreettisesti ammattiisi tai työtehtäviisi.
Kuntoutusta varten on hyvä laatia selkeä suunnitelma. Kuntoutuksen suunnitelma tukee opiskelu-, toiminta- ja työkykyä sekä osallisuutta. Se tehdään yhteistyössä sinun, lääkärin ja tarvittaessa läheisesi ja moniammatillisen tiimin kanssa.
Kuntoutuksen suunnitelma on määräaikainen ja sen kesto voi vaihdella.
Kuntoutussuunnitelma sisältää tietoa:
terveydentilastasi
tämänhetkisestä toimintakyvystäsi ja arjen sujumisesta eri ympäristöissä
opiskelu- tai työtilanteestasi ja työn vaatimuksista
aiemmin toteutuneen kuntoutuksen vaikutuksista
kuntoutumisesi tavoitteista
tarvittavista kuntoutuspalveluista
kuntoutussuunnitelman voimassaoloajasta
miten ja kuka seuraa kuntoutussuunnitelmasi toteutumista.
Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan omat tavoitteesi, joiden tulisi olla realistiset, konkreettiset ja sinulle itsellesi merkitykselliset. Tavoitteiden tulisi olla myös mitattavissa.
Kuntoutussuunnitelma voidaan kirjata osaksi sairauskertomustasi tai erillisenä lääkärinlausuntona. Näet omat sairauskertomustietosi Omakannasta.
Kuntoutussuunnitelma sisältää myös suunnitelman omatoimiseen kuntoutumiseesi.
Kuntoutussuunnitelmasi voi sisältää
lääkinnällistä eli toimintakykykuntoutusta
sosiaalista kuntoutusta
ammatillista kuntoutusta.
Kuntoutuksen suunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi työkykykoordinaattorin tai kuntoutusohjaajan osaamista työkykysi tai työllistymisesi tueksi.
Voit tutustua tarkemmin kuntoutussuunnitelmaan ja sen tekemiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä kuntoutuksen eri muotoihin Kuntoutumistalon oppaiden avulla.
Kuntoutus toteutetaan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti eri ympäristöissä, kuten kotonasi, työssäsi, harrastuksissasi tai kuntoutuksen palveluntarjoajan tiloissa.
Kuntoutus voi sisältää sekä ohjattua että itsenäistä kuntoutumista yksin tai ryhmässä.
Lisää tietoa kuntoutuksen osa-alueista ja järjestäjistä voit lukea tämän oppaan seuraavalta sivulta.
Kuntoutusprosessissa seurataan tavoitteiden toteutumista sovittujen keinojen, kuten verkostopalavereiden ja kuntoutuspalautteiden, avulla. Seurannan tarkoitus on varmistaa, että kuntoutussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan. Tarvittaessa kuntoutusta voidaan ohjata uusiin toimenpiteisiin.
Tarkistettu 25.8.2026
