Kuntoutusohjauksen tarpeen voi havaita
- asiakas tai hänen läheisensä
- terveys- ja sosiaalitoimen tai kuntoutuksen parissa toimiva työntekijä
- jokin muu asiakkaan asioita hoitava taho.
Kuntoutusohjauksen tarve on aina yksilöllinen.
-
Kuntoutusohjauksen tarpeeseen ja laajuuteen vaikuttavat asiakkaan ja hänen perheensä/läheistensä
- voimavarat
- elämäntilanne
- kokemukset arjessa pärjäämisestä
- sairauden hoidon ja kuntoutuksen vaativuus
- palvelukokonaisuuden laajuus
- Asiakkaan toimintakyvyn ongelmat ilmenevät
- arjessa selviytymisen ongelmina, esimerkiksi kotona, koulussa tai työelämässä
- koetun toimintakyvyn ja objektiivisten löydösten välisinä ristiriitoina, jolloin tarvitaan yksilöllisen toimintakyvyn ja kokonaistilanteen arvio
- epätietoisuutena eri palveluista ja niiden hakemisesta
- merkittävinä kognitiivisina ongelmina, jotka vaikeuttavat palveluihin hakeutumista.
- Kuntoutusohjausta tarvitaan, kun asiakkaan tilanne edellyttää
- koordinointia esimerkiksi nivel- ja siirtymävaiheessa
- monia eri hallinnonalan palveluita tai asiakkuuksia usealla erikoisalalla, esimerkiksi monisairaat potilaat
- seurantaa, jonka kesto sovitaan yksilöllisen tarpeen mukaan
- ammattilaisten välistä konsultointia.
Aloitteen kuntoutusohjauksen käynnistämisestä voi tehdä tarpeen havainnut taho tai asiakas itse. Usein erillistä lähetettä ei tarvita. Selvitä oman alueesi käytännöt.
Kuntoutusohjaus yliopistosairaanhoitopiireissä
Kuntoutusohjausprosessi alkaa, kun kuntoutusohjaaja tutustuu keskeisiin asiakastietoihin saatuaan yhteydenoton tai lähetteen.