Kuntoutusohjauksen työmuodot

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on tukea asiakkaan valtaistumista ja osallisuutta sekä arjessa pärjäämistä.

Kuntoutusohjaaja tapaa asiakkaita ja/tai läheisiä kuntoutusohjaajan vastaanotolla tai asiakkaan omassa elinympäristössä, kuten

• kotona

• päivähoidossa

• koulussa

• työpaikalla.

Kuntoutusohjauksen työmenetelminä ovat muun muassa

• ohjaus

• neuvonta ja tukeminen

• kuunteleva keskustelu eli dialogi

• motivoiva haastattelu

• moniammatillinen yhteistyö.

Koordinoinnin avulla varmistetaan eri toimijoiden ja organisaatioiden palveluita käyttävien asiakkaiden kuntoutuksen eteneminen ja toteutuminen. Sen avulla vahvistetaan asiakkaan toimijuutta ja valtaistumista. Koordinoinnin tarvetta on esimerkiksi nivel- ja siirtymävaiheessa sekä monisairaan prosessissa.

Koordinoinnin tarve on yksilöllinen ja siinä huomioidaan asiakkaan

• voimavarat

• läheisten osallistuminen asiakkaan arkeen

• elinympäristö, jossa asiakas toimii.

Kuntoutusohjaaja koordinoi tarvittaessa moniammatillisen työryhmän toimintaa ja tekee yhteistyötä asiakkaan asioissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun verkoston sisällä ja rajapinnoilla. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi

• koulu, päivähoito tai työpaikka

• vakuutusyhtiöt

• Kela

• yksityiset palveluntuottajat

• kolmas sektori.

Verkostotyön tarkoituksena on asiakkaan ja eri toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntäminen kuntoutumisen tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa.

Verkostotyö on kuntoutusohjauksen työmenetelmä, jossa asiakas on keskiössä ja työnjako eri toimijoiden välillä on tarkoituksenmukaista.

Onnistuneen verkostotyön avaimia ovat

• sitoutuminen verkoston toimintaan

• keskinäinen luottamus

• ammattiosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Verkostotyön eri muotoja ovat:

• moniammatillinen ja -alainen työryhmä ja yhteistyö omassa organisaatiossa, kuten oma työryhmä tai kollegiaalinen työryhmä.

• viranomaisverkoston ja sektorirajat ylittävä yhteistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden, työterveyshuollon sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

• muu verkostotyö esimerkiksi perheen ja muiden läheisten, kolmannen sektorin sekä työpaikan kanssa.

• verkostotyö voi toteutua kasvokkain tai etäyhteydellä.