Siirry sivun sisältöön

OPAS

Neurologinen sairaus ja liikunta

Tarkistettu 22.8.2025

1
2
3
4
5
6

6. Kestävyysharjoittelu ja neurologinen sairaus

Kestävyysliikunta tuottaa monipuolisia terveyshyötyjä, edistää arjessa jaksamista ja toimintakykyä. Kestävyyskuntoa voi ja kannattaa harjoittaa, kun liikuntakyky on rajoittunut.

Neurologinen sairaus heikentää usein lihasvoimaa, tasapainoa ja kävelykykyä, jonka seurauksena liikkumisesta voi tulla haasteellista. Haasteet liikkumisessa vaikuttavat myös kestävyyskuntoon ja arjen asioiden hoitamiseen. Mikä tahansa suuria lihasryhmiä kuormittava liikkuminen tai liikunta parantaa tehokkaasti kestävyyskuntoa.

Kestävyysharjoittelulla voit kohentaa elämänlaatuasi ja toimintakykyäsi. Säännöllinen kestävyysharjoittelu esimerkiksi kohentaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, sydämen leposyke laskee ja verenpaine alenee. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa myös ehkäisevästi esimerkiksi aivoinfarktiin sairastumista.

Huomioi omat voimavarasi ja toimintakykysi, kun aloitat kestävyysharjoittelun. Toisille sopii esimerkiksi paremmin se, että tekee pari pienempää kävelylenkkiä yhden pitkän kävelylenkin sijaan, jotta ei väsähdä ja voimavaroja riittää arkeen.

Kestävyysliikuntaa voi harrastaa eri liikkumisen ja soveltavan liikunnan apuvälineitä hyödyntäen. Apuvälineitä voi hyödyntää monissa eri liikuntalajeissa esimerkiksi pyöräilyssä, vesiliikunnassa, käsikelaamisessa ja soudussa.

Pyydä tarvittaessa ohjeita kestävyysliikuntaan ja apuvälineiden hankintaan esimerkiksi terveydenhuollon, liikunta-alan tai yhdistysten ammattilaisilta.

Arkiliikuntaa voidaan sisällyttää päivittäiseen elämänrytmiin: työ- tai asiointimatkat ja muu hyötyliikunta tarjoavat merkittävän mahdollisuuden kestävyyskunnon harjoittamiseen. Kynnys arkiliikuntaan on usein matalampi kuin eri lajien harrastamiseen; harva ehtii harrastaa tiettyä liikuntalajia useita kertoja viikossa.

Työmatka- ja asiointiliikuntaa voivat olla esimerkiksi

  • kävely ja porraskävely

  • pyöräily ja sähköpyörällä ajaminen

  • pyörätuolilla kelaaminen.

Hyötyliikuntaa ovat

  • retkeily, sienestys

  • asiointikäynnit; museot, kirjastot, teatterit, kauppakeskukset

  • siivous, kotityöt, kodin hoitaminen, kodin askareet

  • pihatyöt, metsätyöt.

Kestävyysharjoittelu on yksilöllistä, ja toimintakykysi vaikuttaa siihen, minkälainen harjoittelu sopii sinulle ja kehittää sinun kestävyyskuntoasi.

Kestävyysliikuntalajeja:

  • kävely, sauvakävely, juoksu

  • hiihto, luistelu, rullaluistelu

  • suunnistus, patikointi

  • uinti, soutu, melonta

  • maila- ja pallopelit, golf

  • aerobic, tanssi.

Voit lähtökohtaisesti noudattaa aikuisten liikuntasuosituksia neurologisen sairauden yhteydessä.

Liikuntasuosituksen mukaan

  • viikon aikana tulisi liikkua reippaasti 2 t 30 min tai rasittavalla tasolla 1 t 15 min

  • voit jaksamisesi ja vointisi mukaan jakaa liikkumishetkiä pitkin päivää esimerkiksi muutaman minuutin jaksoihin.

Lisää ensin liikuntakertojen määrää ja näiden yksittäisten liikuntakertojen kestoa. Sen jälkeen voit lisätä vähitellen kestävyysharjoittelun kuormittavuutta oman jaksamisesi ja tuntemustesi mukaan.

Voit kasvattaa kestävyysharjoittelun kuormittavuutta esimerkiksi

  • lisäämällä vauhtia kävelyyn

  • käyttämällä kevyitä tarrapainoja nilkoissa kävelylenkin aikana

  • pyöräilemällä tai ajamalla kuntopyörää kovempaa tai suuremmalla vastuksella

  • uimalla saman matkan aiempaa nopeammin

  • lisäämällä nopeutta ja liikelaajuutta vesijuoksuun.

Jos olet jo tottuneempi kestävyysharjoittelun harrastaja, voit lisätä liikunnan kuormittavuutta nopeammin omia tuntemuksiasi ja palautumista kuunnellen. Voit arvioida liikunnan rasittavuutta linkin avulla.