Liikuntamuodot, joissa et joudu kannattelemaan koko kehon painoa, ovat pääsääntöisesti aloittavalle liikkujalle hyvin soveltuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntopyöräily, uinti ja muu vesiliikunta sekä kuntosaliharjoittelu. Myös kävely on suurimmalle osalle hyvin soveltuva liikuntamuoto, joka on helppo aloittaa. Voit aloittaa liikunnan harrastamisen ja kokeilla monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja, jotta löydät itsellesi mieleisen lajin.

Äärimmäisen raskaskuormitteista ponnistelua, kuten lihasvoimaharjoittelua maksimaalisilla painoilla, ei välttämättä suositella neurologista sairautta sairastavalle. Käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ennen tällaisen liikunnan aloittamista.

Mahdollisia rangan tai pään alueelle kohdistuvia iskuja sisältäviä liikuntalajeja ei pääsääntöisesti suositella neurologista sairautta sairastavalle. Tällaisia ovat esimerkiksi nyrkkeily ja muut kontaktilajit.

Voit lisätä liikuntakertojen määrää ja kestoa vähitellen oman tuntemuksesi mukaan. Lisää alkuun yksittäisten harjoituskertojen pituutta jaksamisesi mukaan sekä harjoituskertojen määrää viikon aikana. Jos sinusta tuntuu hyvältä, voit vähitellen lisätä liikunnan kuormittavuutta kohottamalla sykettä reippaammin. Esimerkiksi kävelylenkillä voit tällöin lisätä vauhtia niin, että liikunta tuntuu hieman kuormittavammalta. Liikunnan aikana syke saa nousta ja saat hengästyä.

Esimerkiksi neurologisen sairauden pahenemisvaiheen tai hengityselimistön infektion jälkeen turvallisinta on palata vähitellen liikunnan pariin. Lisää ensin liikuntakertoja ja niiden kestoa ja vasta viimeisenä kuormittavuutta.

Käytä liikuntaan soveltuvia, tukevia ja liukumattomia kenkiä kaatumisriskin vähentämiseksi. Sisäliikunnassa voit vaihtoehtoisesti myös käyttää esimerkiksi jarrupohjaisia sukkia.

Voit hyödyntää liikunnassa apuvälineitä, kuten rollaattoria tai kävelysauvoja, kaatumisriskin vähentämiseksi ja liikkumisen helpottamiseksi. Tarvittaessa voit kääntyä oman alueesi apuvälinelainaamon puoleen. Voit saada ohjausta apuvälineiden käyttöön ja apuvälinetarpeen arvioon terveydenhuollon ammattilaisilta.

Muista juoda liikunnan aikana tasaisesti vettä. Elimistön kuivumista tulee välttää, sillä siihen saattaa liittyä neurologisten oireiden lisääntymistä.

Kiinnitä erityistä huomiota harjoitteluympäristön lämpötilaan. Esimerkiksi Ms-tautia sairastavalla kehon lämpötilan nousu voi hetkellisesti johtaa oireiden lisääntymiseen. Voit ehkäistä tätä harjoittelemalla hyvin ilmastoiduissa, viileämmissä tiloissa tai lämpimän päivän viileämpänä hetkenä. Hellepäivänä voit ajoittaa liikunnan esimerkiksi aikaiseen aamuun tai myöhäisempään iltaan.

Äärioloissa, kuten hyvin voimakkaassa helteessä, liikuntaharjoittelua ei pääsääntöisesti suositella.

Joihinkin neurologisiin sairauksiin, kuten Ms-tautiin, voi liittyä voimakastakin uupumista liikunnan yhteydessä. Uupuminen ei ole vaarallista, mutta se tulee huomioida palautumisessa.

Kiinnitä erityistä huomiota jaksamiseesi liikunnan aikana. Pidä säännöllisesti taukoja harjoituksen aikana ja aina, jos tunnet esimerkiksi kipua tai uupumisen tunnetta. Pidät todennäköisesti riittävästi lepotaukoja, jos liikuntasuoritus tuntuu hyvältä ja jaksat harjoitella.

Anna kehollesi riittävästi aikaa palautua ennen seuraavaa liikuntaharjoittelua. Olet palautunut riittävästi, kun koet olosi virkeäksi ja liikuntaharjoittelu tuntuu hyvältä ja mielekkäältä.

Säännöllisen harjoittelun myötä opit paremmin tunnistamaan itselle sopivan rasitustason sekä riittävään palautumiseen tarvittavan ajan.

Liikunnan aloittaminen saattaa tuntua lihaksissa kipuna ja väsymyksenä, mutta tämä yleensä vähenee säännöllisen liikunnan myötä.

Jos kipu, kuten lihas- tai hermosärky, lisääntyy harjoittelun aikana ja jatkuu pitkään sen jälkeen, on hyvä varata enemmän aikaa palautumiseen. Tarvittaessa voit kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten, kuten lääkärin tai fysioterapeutin, puoleen.

Kipulääkitys voi helpottaa liikkumista. Jos kipu häiritsee liikunnan harrastamista, voit tarvittaessa keskustella asiasta lääkärin kanssa.