Kuntoutusohjaus nuorille

Kuntoutusohjaaja tapaa nuorta ja/ tai vanhempia nuoren poliklinikka- tai osastojakson yhteydessä sekä osallistuu nuoren moniammatilliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaveriin.

Kuntoutusohjaaja selvittää tarvittaessa etukäteen hoito- ja valmistelevaa tietoa nuoren tilanteeseen liittyen.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi nuoren/perheen kokonaistilannetta

• voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä

• tiedon ja ohjauksen tarvetta sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen

• sisarusten tiedon ja tuen tarvetta sekä sisarusten keskinäisiä suhteita

• kavereiden ja muun ympäristön suhtautumista nuoren sairauteen tai vammaan.

Arvioi nuoren/perheen arjen sujumista ja haasteita

• päivittäisiä ja iänmukaisia toimintoja

• koulunkäyntiin, ammatinvalintaan, opiskeluun sekä kuntoutukseen liittyviä asioita

• koti-tai koulukäynnin tarvetta yhdessä nuoren, vanhempien ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

Keskustelee

• nuoren sairauden tai vamman herättämistä peloista ja muista tunteista

• tulevaisuudesta

• keinoista ja palveluista, jotka edistävät arjen sujumista

• koulunkäyntiin, jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan sekä opiskelun aloittamiseen liittyvistä asioista

• palveluista, sopeutumisvalmennuskursseista, järjestöjen toiminnasta ja vertaistuesta.

Ohjaa ja neuvoo tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.

Tiedottaa moniammatillista työryhmää nuoren ja perheen kokonaistilanteesta, kuntoutuksen tarpeista ja tavoitteista.

Sopii nuoren ja vanhempien kanssa miten kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.

Kuntoutusohjaaja voi tehdä kotikäynnin yksin tai siihen voi osallistua tarpeen mukaan muita nuoren kanssa toimivia.

Tapaamisen sisältö muodostuu sen mukaan, onko nuorta tai vanhempia tavattu aikaisemmin esimerkiksi sairaalassa. Käynnin kesto ja käyntien määrä riippuu nuoren ja perheen tilanteesta.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi nuoren/perheen kokonaistilannetta

• voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä

• tiedon ja ohjauksen tarvetta sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan sekä arjen sujumiseen

• kavereiden ja muun ympäristön suhtautumista nuoren sairauteen tai vammaan

• mahdollisia kuntoutumisen esteitä

• kodin turvallisuutta ja esteettömyyttä

• kodinmuutostöiden ja nuoren apuvälineiden tarvetta.

Arvioi perheen arjen sujumista ja haasteita

• nuoren päivittäisiä ja iänmukaisia toimintoja

• nuoren koulunkäyntiin, ammatinvalintaan, opiskeluun ja kuntoutukseen liittyviä asioita.

Arvioi ja miettii keinoja nuoren osallisuuden edistämiseen huomioiden nuoren omat toiveet

• harrastukset

• kaverisuhteet

• muu iänmukainen toiminta.

Keskustelee perheen kanssa esimerkiksi

• sairaalajakson tutkimustuloksista ja niiden merkityksestä

• nuoren sairauden herättämistä peloista ja muista tunteista

• tulevaisuudesta

• keinoista ja palveluista, jotka edistävät arjen sujumista

• nuoren koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvistä asioista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista

• nuoren kuntoutuksen tavoitteista ja niiden tärkeysjärjestyksestä arjessa

• keinoista motivoida nuorta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa.

Ohjaa ja neuvoo

• nuorta ja vanhempia toimimaan arjessa nuoren kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään omat roolinsa osana nuoren kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä

• tarvittavan ohjausmateriaan löytämisessä ja käyttämisessä.

Keskustelee palveluista, sopeutumisvalmennuskursseista, järjestöjen toiminnasta ja vertaistuesta.

Tarkistaa kuntoutussuunnitelman mukaisten kuntoutusten ja palveluiden toteutumisen ja ohjaa tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin.

Kuvaa nuorelle ja perheelle kuntoutumisprosessin etenemistä pidemmällä aikavälillä, jotta arki jäsentyy.

Sopii miten nuoren kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.

Koulukäynnit ja verkostopalaverit sovitaan joko sairaalakäynnin yhteydessä tai nuoren, vanhempien tai koulun pyynnöstä. Vanhemmat ovat verkostopalaverissa useimmiten mukana.

Tapaaminen voi pitää sisällään nuoren koulunkäynnin, opiskelun ja oppimisen sujumisen arviointia, kuntoutumisen koordinointia ja seurantaa sekä ohjausta ja neuvontaa. Koulukäyntien määrä riippuu nuoren ja verkoston tarpeista.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi yhdessä koulukäynnille osallistujien kanssa<

• koulun tai opiskelupaikan henkilökunnan, terapeuttien, ym. ohjauksen tarvetta nuoren sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja niiden vaikutuksista koulunkäyntiin ja oppimiseen

• luokkakavereiden tiedon ja tuen tarvetta

• nuoren koulunkäynnin, opiskelujen etenemisen ja oppimisen mahdollisuuksia ja esteitä.

Arvioi kouluympäristön

• turvallisuutta ja esteettömyyttä

• muutostöiden ja apuvälineiden tarvetta.

Arvioi ja miettii keinoja nuoren osallisuuden edistämiseen huomioiden nuoren omat toiveet

• koulun toiminnot: oppitunnit, välitunnit, retket, juhlat

• kaverisuhteet ja harrastukset.

Keskustelee verkostopalaverissa esimerkiksi

• miten edistää oppimisen ja koulunkäynnin sujumista

• miten motivoida nuorta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa

• keinoista, jotka tukevat nuoren kuntoutumisen ja oppimisen tavoitteiden toteutumista

• sairaalassa tehdyistä arvioista ja tutkimuksista ja niiden merkityksestä

• nuoren toimintakyvystä, kuntoutuksen suosituksista ja tavoitteista

• miten nuorelle tehty kuntoutussuunnitelma otetaan huomioon opintosuunnitelmissa

• millä tavalla suunnitelmien toteutumista seurataan.

Ohjaa ja neuvoo

• verkostopalaveriin osallistujia toimimaan koulun arjessa nuoren kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään omat roolinsa osana nuoren kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä

• koulun henkilökuntaa apuvälineiden hankinta- ja kouluympäristön muutostyöprosessissa

• vanhempien, koulun ja terapeuttien välisessä yhteistyössä

• tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.