Apuvälinepalvelut ja valinnanvapaus terveydenhuollossa
Hoitopaikan valinnanvapaus tarkoittaa koko hoitovastuun siirtymistä yksiköstä toiseen, mukaan lukien apuvälinepalvelut.
Asiakas voi valita haluamansa hyvinvointialueen terveysaseman ja erikoissairaanhoitoyksikön Suomen julkisten palveluiden piiristä. Kerrallaan voi olla asiakkaana vain yhdellä terveysasemalla, jonne hoitovastuu siirtyy kokonaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään kerran vuodessa. Terveysaseman muutosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle. Hoitovastuu sisältää myös apuvälinepalvelun terveysaseman ja sairaalan luovutuskäytäntöjen mukaisesti.Erikoissairaanhoidon hoitopaikkaa valitessa tarvitaan lähete hoitavalta lääkäriltä.
Erikoissairaanhoidon valintatilanteissa apuvälinepalvelut sisältyvät valitun erikoisalan palveluihin, mikäli ne järjestetään muulloinkin kyseessä oleva hoidon yhteydessä.
Valintaoikeus ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Hyvinvointialueella ei ole myöskään velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle, mutta näistäkin voidaan sopia hyvinvointialueiden kesken esimerkiksi maksusitoumuksella.
Valinnanvapautta käytettäessä maksusitoumuksia ei tarvita. Hyvinvointialueen on korvattava toisen hyvinvointialueen tuottamasta palvelusta aiheutuneet kustannukset. Hyvinvointialue laskuttaa kotikuntaa ja erikoissairaanhoito järjestämisvastuussa olevaa hyvinvointialuetta samoin perustein kuin tähän asti on laskutettu kiireellisestä hoidosta.
Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa.
Asiakkaan terveydenhuollonyksikön vaihtuessa siirtyvät apuvälineet uudelle toimijalle kuten muuttotilanteessa. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä.
Hoitoon hakeutumisella ulkomaille tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas matkustaa toiseen valtioon tarkoituksenaan hakea ja saada hoitoa sairauteensa. Hoitoon voi hakeutua joko ennakkoluvalla tai ilman ennakkolupaa. Hoitoon liittyvät apuvälinepalvelut tulee selvittää hoitoon hakeutuessa.
Käytännöt apuvälineiden toimittamiselle ulkomailla vaihtelevat maakohtaisesti. Jos hoito annetaan toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, voi saada hoidonantajalta tarvitsemansa apuvälineen käyttöön osana hoitoa. Tällöin ei yleensä joudu itse maksamaan apuvälineen kustannuksia, vaan ne laskutetaan kortin perusteella osana hoitokustannuksia.
Kela tai julkinen terveydenhuolto eivät korvaa ulkomailla apuvälineestä tai sen hankinnasta, käytöstä, huollosta tai korjauksesta aiheutuvia kustannuksia.
Asiakas vastaa lähtökohtaisesti itse hoidon kustannuksista, jos hän on hakeutunut hoitoon Suomeen toisesta EU-maasta. Hän voi hakea korvausta jälkikäteen omasta sairausvakuutuslaitoksestaan, joka korvaa kustannuksia oman lainsäädäntönsä mukaisesti.
Ulkomailla asuvat henkilöt voivat hakeutua saamaan sairaanhoitoa Suomessa joko ilman ennakkolupaa yksityiseen terveydenhuoltoon tai ennakkoluvalla julkiseen terveydenhuoltoon. Apuvälinepalvelut sisältyvät hoitoon, mikäli ne muutenkin kuuluvat kyseessä olevaan palveluun.
Apuvälinepalvelut hoitoon hakeutuessa eri paikkakunnalle Suomessa
Asiakas voi valita haluamansa hyvinvointialueen terveysaseman ja erikoissairaanhoitoyksikön Suomen julkisten palveluiden piiristä. Kerrallaan voi olla asiakkaana vain yhdellä terveysasemalla, jonne hoitovastuu siirtyy kokonaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään kerran vuodessa. Terveysaseman muutosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle. Hoitovastuu sisältää myös apuvälinepalvelun terveysaseman ja sairaalan luovutuskäytäntöjen mukaisesti.Erikoissairaanhoidon hoitopaikkaa valitessa tarvitaan lähete hoitavalta lääkäriltä.
Erikoissairaanhoidon valintatilanteissa apuvälinepalvelut sisältyvät valitun erikoisalan palveluihin, mikäli ne järjestetään muulloinkin kyseessä oleva hoidon yhteydessä.
Valintaoikeus ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Hyvinvointialueella ei ole myöskään velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle, mutta näistäkin voidaan sopia hyvinvointialueiden kesken esimerkiksi maksusitoumuksella.
Valinnanvapautta käytettäessä maksusitoumuksia ei tarvita. Hyvinvointialueen on korvattava toisen hyvinvointialueen tuottamasta palvelusta aiheutuneet kustannukset. Hyvinvointialue laskuttaa kotikuntaa ja erikoissairaanhoito järjestämisvastuussa olevaa hyvinvointialuetta samoin perustein kuin tähän asti on laskutettu kiireellisestä hoidosta.
Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa.
Asiakkaan terveydenhuollonyksikön vaihtuessa siirtyvät apuvälineet uudelle toimijalle kuten muuttotilanteessa. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä.
Apuvälinepalvelut, kun hakeudutaan ulkomaille hoitoon
Hoitoon hakeutumisella ulkomaille tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas matkustaa toiseen valtioon tarkoituksenaan hakea ja saada hoitoa sairauteensa. Hoitoon voi hakeutua joko ennakkoluvalla tai ilman ennakkolupaa. Hoitoon liittyvät apuvälinepalvelut tulee selvittää hoitoon hakeutuessa.
Käytännöt apuvälineiden toimittamiselle ulkomailla vaihtelevat maakohtaisesti. Jos hoito annetaan toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, voi saada hoidonantajalta tarvitsemansa apuvälineen käyttöön osana hoitoa. Tällöin ei yleensä joudu itse maksamaan apuvälineen kustannuksia, vaan ne laskutetaan kortin perusteella osana hoitokustannuksia.
Kela tai julkinen terveydenhuolto eivät korvaa ulkomailla apuvälineestä tai sen hankinnasta, käytöstä, huollosta tai korjauksesta aiheutuvia kustannuksia.
Apuvälinepalvelut, kun hakeudutaan hoitoon ulkomailta Suomeen
Asiakas vastaa lähtökohtaisesti itse hoidon kustannuksista, jos hän on hakeutunut hoitoon Suomeen toisesta EU-maasta. Hän voi hakea korvausta jälkikäteen omasta sairausvakuutuslaitoksestaan, joka korvaa kustannuksia oman lainsäädäntönsä mukaisesti.
Ulkomailla asuvat henkilöt voivat hakeutua saamaan sairaanhoitoa Suomessa joko ilman ennakkolupaa yksityiseen terveydenhuoltoon tai ennakkoluvalla julkiseen terveydenhuoltoon. Apuvälinepalvelut sisältyvät hoitoon, mikäli ne muutenkin kuuluvat kyseessä olevaan palveluun.
Tarkistettu 30.4.2026