Siirry sivun sisältöön

Sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamien tunteiden käsitteleminen parisuhteessa

Tunteista keskustelu auttaa tunteiden käsittelyssä ja molempien tunteiden ymmärtämisessä sekä hyväksymisessä.

On luonnollista, että sairastuminen tai vammautuminen voi herättää voimakkaita surun, pelon, huolen ja vihankin tunteita. Tunteet voivat tuntua hankalilta, epämiellyttäviltä, ja ne voivat herättää epävarmuutta, jota voi olla vaikeaa sietää. Voi olla, että ette ole kumppanisi kanssa aiemmin kokeneet samankaltaisia tunteita kuin mitä sairastuminen tai vammautuminen aiheuttaa, tai ainakaan tunteita ei ole koettu yhtä voimakkaasti.

Tunteet kertovat tarpeistamme, esimerkiksi

  • koemme usein vihaa tai ärtymystä, jos rajojamme rikotaan ja meissä herää tarve puolustautua.

  • surun tunteet siitä, että joudumme luopumaan jostain tärkeästä.

Kun itsessä herää voimakkaita tunteita, on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, millainen mahdollisesti täyttymätön tarve niiden takana on. Kaikille ihmisille yhteisiä ovat tarpeet tulla hyväksytyksi, arvostetuksi, kokea turvallisuutta ja yhteyttä muihin.

Tunteiden tunnistaminen ja työstäminen voi vaatia aikaa

Tunteista keskustelu kumppanin kanssa auttaa tunteiden käsittelyssä. Aina tunteista keskustelu ei välttämättä heti onnistu. Teillä voi olla eri tahti ja tavat tunteiden käsittelyssä, mitä voi olla vaikeaa hyväksyä. On kuitenkin tärkeää antaa tilaa vaikeiden tunteiden käsittelyyn painostamatta toista.

Käytte kumppanisi kanssa mielessänne läpi erilaisten tunteiden vuoristorataa. Teistä kummallakin on oma käsityksensä sairaudesta tai vammasta, pyritte sopeutumaan tilanteeseen ja selviytymään parhaaksi katsomallanne tavalla. Koska parisuhteen osapuolet kokevat ja reagoivat asioihin eri tavalla, on tärkeä, että pystytte kertomaan tunteistanne ja kuulemaan, mitä toinen kertoo.

Vinkki

Voitte muistella kumppanin kanssa hyviä asioita, joita tapahtui ennen sairastumista tai vammautumista.

Joskus voi olla niin, että jompikumpi teistä ei syystä tai toisesta ole valmis keskusteluun. Tiedämme, että ketään ei voi pakottaa puhumaan tai kuuntelemaan. Tällöin keskustelutukea voi hakea muista läheisistä tai ammattilaisista. Se, että toinen ei olisi valmis keskusteluun, ei tarkoita, etteikö toinen saisi hakea itselleen apua ja tukea.

Tarkistettu 16.6.2025