Neurologisessa sairaudessa fysioterapiatarpeen tunnistaminen, fysioterapian ajoittaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa sairauden hyvää, käypää hoitoa. Fysioterapian tavoitteena on tukea sairastunutta säilyttämään itsenäisyytensä, riippumattomuutensa ja elämänpiirinsä huolimatta sairauden mahdollisesti aiheuttamista pysyvistä ja etenevistä toimintarajoitteista. Fysioterapian keinoin pyritään vahvistamaan sairastuneen selviytymistä omassa arjessaan sekä turvaamaan täysivaltainen osallistuminen.
Fysioterapiaa suunniteltaessa kuntoutujan ja lähipiirin aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen laadittuihin suunnitelmiin on ensiarvoisen tärkeää. Sairauden diagnoosi sinänsä ei määritä kuntoutuksen tarvetta tai sisältöä. Harvinaisen neurologisen sairauden kuntoutuksessa pätevät samat mahdollisuudet ja lait kuin muissakin neurologisissa sairauksissa.
Erilaiset sairaudet aiheuttavat erilaisia oireita, oireet voivat ilmaantua eri-ikäisinä ja niissä on myös yksilöllistä vaihtelua. Harvinaisissa lihassairauksissa oireet, oireiden eteneminen ja se mitä haittoja ne tuottavat toimintakykyyn vaihtelevat. Oireita voivat olla esimerkiksi tasapainovaikeus, kävelyvaikeus, lihasheikkous, koordinaatiovaikeudet, jäykkyys, hengitysvajaus tai kipu.