Apuvälinepalvelun tarpeen havaitseminen ja palveluun hakeutuminen

Apuvälineen tarpeen havaitsee joko

• apuvälineen tarvitsija itse

• hänen omaisensa tai läheisensä

• hänen kanssaan toimiva ammattihenkilö.

Apuvälinetarve ilmenee, kun henkilöllä on toiminnallinen ongelma, jonka arvellaan ratkeavan tai helpottuvan apuvälineen avulla.

Tarpeelliseksi todettu apuvälinepalvelu tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, jotta palvelun oikea-aikaisuus toteutuu. Lue apuvälinepalveluun pääsyn aikarajoista:

• Yleisiä ohjeita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun prosessista

Apuvälineen tarvitsija tai hänen edustajansa voivat olla suoraan yhteydessä perusterveydenhuollon apuvälinepalvelua tuottavaan yksikköön, kun tarvitsee tavallisimpia liikkumisen ja päivittäistentoimintojen apuvälineitä.

Organisaation ulkopuolisten asiantuntijoiden, esimerkiksi yksityislääkärin tai kuntoutuslaitoksen apuvälinesuositus toimii yleensä julkisessa terveydenhuollossa suuntaa antavana aloitteena, jonka pohjalta asiakkaan apuvälinepalveluprosessi suunnitellaan.

Perusterveydenhuollon vastuulla on myös ohjata apuvälineen tarvitsija oikeiden palvelujen piiriin, kun tämä tarvitsee erikoissairaanhoidon järjestämisvastuulla olevia apuvälineitä.

Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun edellytetään lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lähetettä tai aloitetta hoitovastuussa olevalta taholta. Hyvinvointialueiden tulee sopia työnjaosta ja asukkaille tulee tiedottaa, miten apuvälinepalveluihin hakeudutaan.

Organisaatiokohtaisesti on sovittu siitä, missä tilanteissa ammattihenkilö raportoi havaintonsa apuvälinetarpeesta kirjallisesti ja tekee esimerkiksi lähetteen tai aloitteen. Terveydenhuollon organisaation sisäinen aloite tai muu dokumentaatio ohjautuu apuvälinepalvelua järjestävälle taholle organisaatiokohtaisten sopimusten ja ohjeistusten mukaisesti.