Kuntoutusohjaus lapsiperheille

Kuntoutusohjaaja tapaa yleensä vanhempia ja lasta lapsen poliklinikka- ja osastojakson yhteydessä sekä osallistuu lapsen moniammatilliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaveriin.

Kuntoutusohjaaja selvittää tarvittaessa etukäteen lapsen kotipaikkakunnan palvelutarjontaa.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi perheen kokonaistilannetta

• voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä

• tiedon ja ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen

• sisarusten tiedon ja tuen tarvetta sekä sisarusten keskinäisiä suhteita

• ympäristön suhtautumista lapsen sairauteen tai vammaan.

Arvioi perheen arjen sujumista ja haasteita

• lapsen päivittäisiä ja iänmukaisia toimintoja

• päivähoitoon tai koulunkäyntiin ja kuntoutukseen liittyviä asioita

• koti-, päiväkoti- tai koulukäynnin tarvetta yhdessä vanhempien ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

Keskustelee

• lapsen sairauden tai vamman herättämistä peloista ja muista tunteista

• tulevaisuudesta

• keinoista ja palveluista, jotka edistävät arjen sujumista

• lapsen päivähoito- tai kouluasioista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista

• lapsen kuntoutuksen tavoitteista ja niiden tärkeysjärjestyksestä arjessa

• keinoista motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa

• palveluista, sopeutumisvalmennuskursseista, järjestöjen toiminnasta ja vertaistuesta.

• Ohjaa ja neuvoo tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.

• Tiedottaa moniammatillista työryhmää lapsen ja perheen kokonaistilanteesta, kuntoutuksen tarpeista ja tavoitteista.

• Sopii vanhempien kanssa, miten lapsen kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.

Kuntoutusohjaaja voi tehdä kotikäynnin yksin tai siihen voi osallistua tarpeen mukaan muita lapsen kanssa toimivia. Tapaamisen sisältö muodostuu sen mukaan onko perhettä tavattu aikaisemmin esimerkiksi sairaalassa. Käynnin kesto ja käyntien määrä riippuu lapsen ja perheen tilanteesta.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi perheen kokonaistilannetta

• voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä

• vanhempien tiedon ja ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen

• sisarusten tiedon ja tuen tarvetta sekä sisarusten keskinäisiä suhteita

• ympäristön suhtautumista lapsen sairauteen tai vammaan

• mahdollisia kuntoutumisen esteitä

• kodin turvallisuutta ja esteettömyyttä

• kodin muutostöiden ja lapsen apuvälineiden tarvetta.

Arvioi perheen arjen sujumista ja haasteita ja lapsen

• päivittäisiä ja iänmukaisia toimintoja

• päivähoitoon tai koulunkäyntiin sekä kuntoutukseen liittyviä asioita.

Arvioi ja miettii perheen kanssa keinoja lapsen osallisuuden edistämiseen huomioiden lapsen omat toiveet

• harrastukset

• kaverisuhteet

• muu iänmukainen toiminta.

Keskustelee perheen kanssa esimerkiksi

• sairaalajakson tutkimustuloksista ja niiden merkityksestä

• lapsen sairauden herättämistä peloista ja muista tunteista

• tulevaisuudesta

• keinoista ja palveluista, jotka edistävät arjen sujumista

• lapsen päivähoito- tai kouluasioista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista

• lapsen kuntoutuksen tavoitteista ja niiden tärkeysjärjestyksestä arjessa

• keinoista motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa.

Ohjaa ja neuvoo

• vanhempia toimimaan arjessa lapsen kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään omat roolinsa osana lapsen kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä

• tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.

Keskustelee

• palveluista, sopeutumisvalmennuskursseista, järjestöjen toiminnasta ja vertaistuesta.

• Tarkistaa kuntoutussuunnitelman mukaisten kuntoutusten ja palveluiden toteutumisen ja ohjaa tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin.

• Sopii vanhempien kanssa miten lapsen kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.

• Kuvaa perheelle lapsen kuntoutumisprosessia pidemmällä aikavälillä, jotta arki jäsentyy.

Päiväkotikäynnit ja verkostopalaverit sovitaan joko sairaalan hoito- ja kuntoutussuunnitelmapalaverissa tai vanhempien, päiväkodin tai lapsen terapeuttien pyynnöstä. Vanhemmat ovat verkostopalaverissa aina mukana.

Päiväkotikäynti voi pitää sisällään lapsen toiminnan havainnointia ja kuntoutumisen koordinointia sekä seurantaa, arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Päiväkotikäyntien määrä riippuu lapsen ja verkoston tarpeesta.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi yhdessä päiväkotikäynnille osallistujien kanssa

• päiväkodin henkilökunnan, terapeuttien ym. ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta, toimintakyvystä ja sen vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja arjen sujumiseen

• päiväkodin lapsiryhmän tiedon ja tuen tarvetta

• lapsen kuntoutumismahdollisuuksia ja esteitä

• lapsen käyttäytymistä ja toimintaa päiväkodissa.

Arvioi päiväkotiympäristön

• turvallisuutta ja esteettömyyttä

• muutostöiden ja apuvälineiden tarvetta.

Arvioi ja miettii keinoja lapsen osallisuuden edistämiseen huomioiden lapsen omat toiveet

• päiväkodin toiminnot: leikki, ryhmätoiminta, retket jne.

• kaverisuhteet ja harrastukset.

Keskustelee verkostopalaverissa esimerkiksi

• miten edistää päivähoidon sujumista

• miten motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa

• keinoista, jotka tukevat lapsen kuntoutumisen tavoitteiden toteutumista

• sairaalassa tehdyistä arvioista ja tutkimuksista ja niiden merkityksestä

• lapsen toimintakyvystä, kuntoutuksen suosituksista ja tavoitteista

• miten eri toimijoiden tekemiä suunnitelmia voidaan toteuttaa ja yhteensovittaa päiväkodin arjessa

• miten lapsen kuntoutumista ja kuntoutussuunnitelman etenemistä seurataan.

Ohjaa ja neuvoo

• henkilökuntaa toimimaan päiväkodin arjessa lapsen kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään oman roolinsa osana lapsen kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä

• päiväkodin henkilökuntaa apuvälineiden hankinta- ja päiväkotiympäristön muutostyöprosessissa

• vanhempien, päiväkodin ja terapeuttien välisessä yhteistyössä

• tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.

Koulukäynnit ja verkostopalaverit sovitaan joko sairaalakäynnin yhteydessä tai vanhempien, koulun tai lapsen terapeuttien pyynnöstä. Vanhemmat ovat verkostopalaverissa aina mukana.

Koulukäynti voi pitää sisällään lapsen toiminnan arviointia, lapsen kuntoutumisen koordinointia ja seurantaa sekä ohjausta ja neuvontaa. Koulukäyntien määrä riippuu lapsen ja verkoston tarpeista.

Mitä kuntoutusohjaaja tekee?

Arvioi yhdessä koulukäynnille osallistujien kanssa

• lapsen koulunkäynnin ja oppimisen mahdollisuuksia ja esteitä

• koulun henkilökunnan, terapeuttien ym. ohjauksen tarvetta lapsen sairaudesta tai vammasta, toimintakyvystä ja niiden vaikutuksista koulunkäyntiin ja oppimiseen

• luokkakavereiden tiedon ja tuen tarvetta.

Arvioi kouluympäristön

• turvallisuutta ja esteettömyyttä

• muutostöiden ja apuvälineiden tarvetta.

Arvioi ja miettii keinoja lapsen osallisuuden edistämiseen huomioiden lapsen omat toiveet

• koulun toiminnot: oppitunnit, välitunnit, retket, juhlat

• kaverisuhteet ja harrastukset.

Keskustelee verkostopalaverissa esimerkiksi

• miten edistää oppimisen ja koulunkäynnin sujumista

• miten motivoida lasta erilaisten arjen taitojen harjoittelemisessa

• keinoista, jotka tukevat lapsen kuntoutumisen ja oppimisen tavoitteiden toteutumista

• sairaalassa tehdyistä arvioista ja tutkimuksista ja niiden merkityksestä

• lapsen toimintakyvystä, kuntoutuksen suosituksista ja tavoitteista

• miten lapselle tehty kuntoutussuunnitelma otetaan huomioon HOJKS:ssa ja miten HOJKS:n ja kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan.

Ohjaa ja neuvoo

• henkilökuntaa toimimaan koulun arjessa lapsen kuntoutumista edistävällä tavalla sekä ymmärtämään oman roolinsa osana lapsen kuntoutumista ja kuntoutuksen yhteistyötä

• koulun henkilökuntaa apuvälineiden hankinta- ja kouluympäristön muutostyöprosessissa

• vanhempien, koulun ja terapeuttien välisessä yhteistyössä

• tarvittavan ohjausmateriaalin löytämisessä ja käyttämisessä.