Oireina voi olla esimerkiksi
silmien, ihon tai hengitysteiden oireet
yleisoireita kuten päänsärkyä, uupuneisuutta ja huonovointisuutta
pitkittyneet monimuotoiset oireet ja oireiluherkkyys.
Mitä on sisäilmaoireilu?
Oireet sisätiloissa ovat tavallisia. Me ihmiset olemme eri tavoin herkkiä saamaan oireita. Toiset oireilevat herkemmin kuin toiset.
Oireita ja haittakokemuksia selittäviä tekijöitä rakennuksissa, voivat olla esimerkiksi
puutteellinen ilmanvaihto
ilman epäpuhtaudet
korkea sisälämpötila ja kuiva ilma.
Oireiluun vaikuttavat aina myös
yksilön ja yhteisön asenteet ja odotukset
huoli sisäilman vaikutuksesta terveyteen
yksilölliset tekijät, kuten muut oireet tai sairaudet
työn tai elämäntilanteen kuormittavuus
työyhteisön ja -tilojen toimivuus.
Tyypillistä on, että oireet menevät ohi, kun sisäilmaongelma saadaan ratkaistua.
Sisäilmaan liittyvät oireet voivat olla hyvinkin kiusallisia, mutta ne eivät sinänsä merkitse sairautta tai sairastumisriskiä.
Sisäilmaoireilun taustalla voi olla jokin sairaus. Sairauksien ja oireiden syinä voi olla monia erilaisia tekijöitä. Astmaa ja atopiaa sairastavat voivat saada herkemmin hengitystieoireita. Haittaavien oireiden syitä on hyvä selvittää terveydenhuollossa.
Merkittäviin kosteusvaurioihin voi liittyä lievästi kohonnut riski sairastua astmaan. Rakenteiden asbesti, jos se vapautuu hengitysilmaan, ja maaperän radon voivat lisätä syöpäriskiä.
Oireiden kirjo voi olla laaja. Oireina voi olla esimerkiksi äänen käheys, yskä, hengenahdistus tai tuoksuherkkyys. Oireiden esiintymistä ja voimakkuutta voivat lisätä huoli sisäilman haitallisuudesta. Tarve välttää tiettyjä tiloja rajoittaa elämää.
Kun pitkittynyt oireilu ei selity sisäilmatekijöillä, voi kyse olla hermoston herkistymisestä ympäristötekijöille. Silloin puhutaan toiminnallisista oireista. Niitä eivät selitä yksittäiset sairaudet, kuten astma, joka on pääsääntöisesti hoidolla hallittavissa oleva sairaus.
Ohimenevä sisäilmaan liittyvä oireilu
Oireita ja haittakokemuksia selittäviä tekijöitä rakennuksissa, voivat olla esimerkiksi
puutteellinen ilmanvaihto
ilman epäpuhtaudet
korkea sisälämpötila ja kuiva ilma.
Oireiluun vaikuttavat aina myös
yksilön ja yhteisön asenteet ja odotukset
huoli sisäilman vaikutuksesta terveyteen
yksilölliset tekijät, kuten muut oireet tai sairaudet
työn tai elämäntilanteen kuormittavuus
työyhteisön ja -tilojen toimivuus.
Tyypillistä on, että oireet menevät ohi, kun sisäilmaongelma saadaan ratkaistua.
Sisäilmaan liittyvä sairaus
Sisäilmaan liittyvät oireet voivat olla hyvinkin kiusallisia, mutta ne eivät sinänsä merkitse sairautta tai sairastumisriskiä.
Sisäilmaoireilun taustalla voi olla jokin sairaus. Sairauksien ja oireiden syinä voi olla monia erilaisia tekijöitä. Astmaa ja atopiaa sairastavat voivat saada herkemmin hengitystieoireita. Haittaavien oireiden syitä on hyvä selvittää terveydenhuollossa.
Merkittäviin kosteusvaurioihin voi liittyä lievästi kohonnut riski sairastua astmaan. Rakenteiden asbesti, jos se vapautuu hengitysilmaan, ja maaperän radon voivat lisätä syöpäriskiä.
Pitkittynyt sisäilmaan liittyvä oireilu
Oireiden kirjo voi olla laaja. Oireina voi olla esimerkiksi äänen käheys, yskä, hengenahdistus tai tuoksuherkkyys. Oireiden esiintymistä ja voimakkuutta voivat lisätä huoli sisäilman haitallisuudesta. Tarve välttää tiettyjä tiloja rajoittaa elämää.
Kun pitkittynyt oireilu ei selity sisäilmatekijöillä, voi kyse olla hermoston herkistymisestä ympäristötekijöille. Silloin puhutaan toiminnallisista oireista. Niitä eivät selitä yksittäiset sairaudet, kuten astma, joka on pääsääntöisesti hoidolla hallittavissa oleva sairaus.
Tarkistettu 19.1.2021