Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lapsuuden yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 50 lasta. Useimmiten sairastuneet ovat 2–4-vuotiaita, mutta tauti voi ilmetä myös jo ensimmäisen elinvuoden aikana tai vasta aikuisuudessa.
ALL on luuytimen pahanlaatuinen sairaus, jossa luuytimen normaali verisolujen tuotanto häiriintyy. Terveiden verisolujen sijaan luuytimeen kertyy runsaasti epäkypsiä valkosoluja, joita kutsutaan lymfoblasteiksi tai arkikielessä usein vain blasteiksi. Nämä leukemiasolut eivät kykene kehittymään normaaleiksi lymfosyyttilinjan valkosoluiksi, jotka ovat puolustusjärjestelmäämme. Sen sijaan niiden hallitsematon lisääntyminen estää normaalia verisolutuotantoa luuytimessä ja saa aikaan ALL-potilailla tyypillisesti tavattavia oireita.
Normaalit lymfosyyttilinjan valkosolut jaetaan kahteen alaryhmään: B- ja T-lymfosyytteihin. Vastaavasti myös ALL jaetaan blastien erilaistumisen perusteella B- ja T-soluiseen alatyyppiin.
ALL syntyy perimämuutoksen eli mutaation seurauksena luuytimessä sijaitsevan lymfaattisen linjan kantasolussa. Tämä muutos ei ole periytyvä, vaan leukemiasoluille ominainen. Yksittäisen potilaan kohdalla ei vielä tiedetä, mitkä tekijät johtavat tällaisen geneettisen muutoksen syntyyn.
Leukemiasolukon perimän erilaisia muutoksia tunnetaan lukuisia. Nykyään noin 75–80 prosentilla ALL-potilaista voidaan löytää tällainen muutos diagnoosivaiheessa. Yleisimpiä muutoksia ovat
leukemiasolujen kromosomien määrän kasvu, jota esiintyy noin 20–25 prosentilla potilaista
erilaiset kromosomien väliset perimäaineksen siirtymät eli translokaatiot.