Gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion, joka johtaa ohutsuolen suolinukan vaurioon, ”nukka madaltuu”. Väestötasolla keliakiaa sairastaa noin 1,5 prosenttia suomalaisista lapsista. Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa.
Oireet
Keliakian tyypillisiä oireita ovat vatsakivut, ulosteen kiinteyden vaihtelu, ummetus tai ripuli. Aina vatsaoireita ei ole lainkaan. Keliakia voi aiheuttaa myös nivelkipuja, ihottumaa (ihokeliakia) tai harvemmin maksa-arvojen nousua (hepatiitti). Pitkälle edettyään keliakia johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöön, josta voi seurata kasvukäyrässä havaittava pituuskasvun taittuminen sekä luuntiheyden alentuma. Keliakiaan voi liittyä anemia, joka usein johtuu raudanpuutteesta.
Toteaminen
Verikokeella tutkitaan verenkuva, kudostransglutaminaasivasta-aineet (TGA2) ja kokonais-immunoglobuliinia (IgA). TGA2-testi on hyvin herkkä (tarkkuus ja herkkyys 90 %). Jos TGA2 on yli 10-kertainen normaaliin verrattuna ja endomysium-vasta-aineet ovat positiiviset, voi keliakiadiagnoosin asettaa ilman tähystystutkimusta keliakian hoitoon perehtynyt lääkäri.
Jos TGA2-vasta-aineet ovat koholla edellä mainittua vähemmän, tehdään mahalaukun tähystystutkimus, jossa otetaan kudosnäytteet pohjukaissuolesta. Ennen tähystystä lapsen ruokavalio pidetään normaalina eikä gluteenin käyttöä rajoiteta. Lapsilla mahalaukuntähystys tehdään nukutuksessa. Tutkimus tehdään polikliinisena päiväkäyntinä ja itse tähystys kestää vain noin 10 minuuttia. Kotiin pääsee yleensä 4–6 tuntia tutkimuksen jälkeen.
Seulonta
Keliakian tutkimista verikokeella suositellaan ryhmissä, joissa riski sairastumiseen on kasvanut, vaikka lapsella ei olisi mitään oireita. Jos vanhemmalla tai sisaruksella on keliakia, on lapsen riski sairastua keliakiaan yksi kymmenestä. Seulontaa suositellaan ryhmissä, joissa jollakin perheenjäsenellä on keliakia tai lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta tai lapsella on autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus), Sjögrenin oireyhtymä, Downin syndrooma tai pälvikalju, tai jos veressä on todettu IgA:n puutos. Seulontakokeena käytetään veritutkimusta (TGA2 määritystä), joka on selitetty edellä.
Hoito
Keliakian hoitona on gluteeniton ruokavalio, joka on ainoa tehokas keliakian hoitomuoto. Ruokavaliossa vältetään kokonaan vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä ruoka-aineita. Hoito on elinikäinen, ja siinä tulee pyrkiä mahdollisimman tiukasti karttamaan mainittuja viljoja. Kaura soveltuu keliakiaa sairastaville kohtuullisesti käytettynä. Oireet häviävät viikkojen–kuukausien kuluttua ruokavalion aloituksesta. Alussa ravitsemusterapeutti ohjaa gluteenittoman ruokavalion käyttöön. Lapset käyvät lääkärin ja/tai hoitajan seurantakäynneillä vuosittain, jolloin tarkistetaan kasvu, veriarvot sekä ruokavaliohoidon toteutus.
Keliakiavasta-aineiden normaalistumiseen voi lapsilla mennä vuosi, jopa enemmänkin. Kontrollitähystystutkimus on lapsipotilailla tarpeeton. Alle 16-vuotiaat lapset saavat Kelan perusvammaistukea.