Korkean glukoositason korjaus tehdään yleensä aterian yhteydessä. Korjauksen voi tehdä tarvittaessa myös aterioiden välillä, kun edellisestä ateriainsuliinipistoksesta on kulunut vähintään 2 tuntia. Näin vältetään insuliinivaikutuksen kasaantuminen.
Insuliinin korjausannos arvioidaan yksilöllisen insuliiniherkkyyden mukaan. Korjausannoksella tavoitellaan normaalia glukoositasoa.
Esimerkki glukoositason korjauksesta aterian yhteydessä
Lapsen glukoositaso ennen ateriaa on 16 mmol/l. Hänen arvioitu insuliiniherkkyytensä kyseiseen aikaan päivästä on 2 mmol/l eli yksi yksikkö insuliinia laskee hänen glukoositasoaan 2 mmol/l. Lapsi tarvitsee aterialle 5 yksikköä lisää ateriainsuliinia, jotta hänen glukoositasonsa laskee tavoitetasolle 4–7 mmol/l.
Jos hyperglykemia on jatkuvaa tai toistuvaa, tulee insuliiniannoksiin tehdä muutoksia. Jos glukoositaso on useita tunteja korkealla tasolla, insuliinin vaikutus kudoksissa voi heikentyä, ja näin glukoositason korjaamiseen tarvitaan väliaikaisesti suhteessa isompia insuliinimääriä.
Jos glukoositaso on yli 15 mmol/l kahdessa peräkkäisessä mittauksessa, glukoositaso ei laske lisäinsuliinilla tai jos lapsi on huonovointinen glukoositason ollessa korkea, tulisi mitata ketoaineet.