Lapsiperheen elintapamuutos alkaa yhdessä suunnittelulla

Elintapamuutokseen on helpompi lähteä ja sitoutua, kun teette sen omaa perhettänne ja itseänne varten. Halu tehdä asioita tulee siitä, että ne ovat teille tärkeitä.

On hyvä punnita muutoksen hyötyjä ja haittoja. Mitä hyvää muutoksella voi saada aikaan? Entä voiko muutoksesta olla jotakin haittaa? Luultavasti jostain joutuu luopumaan tai jättämään vähemmälle. Ovatko hyödyt silti haittoja suuremmat?

Esimerkki

"Haluamme lisätä kasvisten käyttöä, koska tavoitteenamme on keventää syömistä ja saada enemmän makua ja väriä annoksiin. Tämä muutos auttaa meitä voimaan paremmin. Joudumme käyttämään hieman enemmän aikaa ruoan valmistamiseen, mutta se on silti sen arvoista."

Tunnistakaa asiat, jotka ovat jo kunnossa ja toimivat tällä hetkellä. Miettikää sitten pieniä muutoskohteita, jotka ovat useimpina päivinä toteutettavissa. Näin voitte saada tärkeitä onnistumisen tunteita.

Alkuun riittää, kun otatte 1–3 pientä tavoitetta toteutettavaksi. Kun ne sujuvat, voitte alkaa miettiä uusia tavoitteita. Voimavarat ovat rajalliset ja tavoitteita pitää suhteuttaa oman jaksamisen mukaan.

Esimerkki

”Syömme useimpina päivinä kasviksia päivällisen yhteydessä.”

Suunnitelkaa, miten ja millä ratkaisuilla saatte muutokset onnistumaan. Pohtikaa, mitä muutoksen toteuttamiseen tarvitaan ja minkälaisia esteitä muutoksen toteuttamiselle voi ilmetä.

Uusia toimintatapoja on hyvä kokeilla kahden viikon ajan. Tämän jälkeen arvioikaa, miltä muutos tuntui ja miten jatkatte. Kertyvien kokemusten pohjalta uusia tottumuksia voi muokata ja hioa toimivammiksi.

Esimerkki

• Mitä aiotte tehdä?

  • ”Varaamme, valmistamme ja syömme useammin kasviksia päivällisen yhteydessä.”

• Miten toteutatte sen?

  • ”Vanhemmat huolehtivat, että jääkaapissa on aina vähintään porkkanoita ja keräkaalia, jotka säilyvät hyvin. Kauppareissuilla ostamme myös muita salaattitarpeita. Lisäksi hankimme pakastekasviksia ja säilykehedelmiä. Aloitamme päivällisen valmistamisen päättämällä, mitä kasvista tänään on tarjolla, kuka sen valmistaa ja miten.”

• Mitä esteitä voi tulla eteen?

  • ”Kauhea nälkä ja väsymys, kun pitäisi alkaa valmistamaan kasviksia.”

• Miten tällöin toimitte?

  • ”Syömme pari tomaattia tai porkkanaa alkupaloiksi ja teemme ruoan yhdessä.”

Moni haluaisi pysyvän elintapamuutoksen tapahtuvan heti. Muutosprosessi vie kuitenkin aikaa ja on tavallista, että välillä tulee palattua vanhoihin tapoihin. Uskokaa ja luottakaa kykyynne toteuttaa muutos, vaikka uskoa välillä koetellaan.

Kehu ja kannustus auttavat toimimaan toivotusti myös seuraavalla kerralla. Myönteistä ja ansaittua kehua ei voi koskaan antaa liikaa.

Kehua voi monella tapaa

• Kannustava kehu lisää uskoa omiin kykyihin.

  • ”Oletpas sinä taitava kuorimaan porkkanoita.”

• Kyselevä kehu auttaa lasta pohtimaan, miksi asia sujui niin hyvin.

  • ”Miten sinä osasitkin tehdä näin herkullisen salaatin.”

  • ”Kuinka osasitkin kuoria nämä porkkanat näin hyvin.”

• Toimintaa ohjaava kehu kannustaa tavoittelemaan päämääriä. Harjoittelulla ja sinnikkyydellä melkein mikä tahansa on mahdollista.

  • ”Kylläpä sinä jaksat sinnikkäästi harjoitella porkkanan kuorimista.”

• Kiitos-kehu viestittää, että arvostat toisen tekemistä.

  • ”Kiitos, että teit meille salaatin tänään!”

• Lapsen kehuminen toiselle aikuiselle lapsen kuullen kasvattaa itsetuntoa.

  • ”Meidän Eetu on tehnyt tällä viikolla kahtena päivänä ihan älyttömän hyvää porkkanaraastetta.”