Lapsen sairauden takia perhe voi joutua eroon toisistaan pitkiksi ajoiksi. Lapsen sairastuessa toinen vanhempi on sairaalassa sairastuneen lapsen kanssa. Sosiaalinen kanssakäyminen saattaa rajoittua ainoastaan lääkärien ja hoitajien kanssa käytävään keskusteluun. Se kuluttaa paljon henkisiä, fyysisiä ja taloudellisia voimavaroja.
"Voisi melkein sanoa, että me elettiin kahta rinnakkaista elämää. Puoliso huolehti kodista ja piti tämmöistä perusinfraa pystyssä ja minä ja lapsi elettiin omassa maailmassa sairaalassa."
Rutiinien merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi, etenkin perheissä, joissa lapsilla on sairautta tai erityisen tuen tarvetta. Kaikille lapsille rutiinit luovat turvaa, silloin lapsi tietää, mitä tapahtuu nyt ja mitä seuraavaksi. On tärkeää, että perheessä ja parisuhteessa olisi kaikille turvaa luovia arjen rutiineja, iltasadun lukemista, läksyjen tekoa, viikoittainen saunailta, pyykkipäiviä tai iltalenkki.
Usein parisuhteeseen on muotoutunut roolit siitä, kumpi kantaa vastuun kotitöistä, lastenhoidosta, sukulaissuhteista tai taloudenhoidosta. Lapsen sairastuminen voi sekoittaa tämän, tutun ja turvallisen työnjaon ja roolituksen. Parisuhteen roolien muuttuminen voi aiheuttaa monenlaisia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia.
"Siinä oli kuitenkin vuosien varrella kertynyt vähän sellaista, että mun rooli on tuo. Mä olin tavallaan vähän lokeroitunut ja toinen oli lokeroitunut toiseen paikkaan ja sitten me unohdettiin se lokerointi."