Siirry sivun sisältöön

Hiilihydraatit, rasva ja proteiini lapsen ravinnossa

Lapsilla energian tarve on kokoon nähden suurempaa kuin aikuisilla. Siksi energiaravintoaineiden riittävästä saannista huolehtiminen on erityisen tärkeää.

Elimistö tarvitsee energiaa elintoimintojen ylläpitämiseen. Energiaa saadaan energiaravintoaineista eli hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista.

Hiilihydraatit

Tärkein energian lähde ravinnossa ovat hiilihydraatit, joista tulee noin puolet kokonaisenergiansaannista myös lapsilla. Imeväisiässä merkittävin hiilihydraatti on laktoosi, joka on äidinmaidon ja muiden maitotuotteiden hiilihydraatti. Suositeltavimpia hiilihydraattien lähteitä lapsuusiässä ovat (täysjyvä)viljatuotteet, kasvikset ja peruna, hedelmät ja marjat sekä vähärasvaiset maitovalmisteet.

Puhdasta sokeria eli sakkaroosia tulisi saada vain vähän. Liiallinen sakkaroosin käyttö nostaa helposti energiansaannin liian suureksi ja heikentää hammasterveyttä, eikä siinä ole lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeitä ravintoaineita. Energiajuomia tai sokeripitoisia virvoitusjuomia ei suositella minkään ikäisille.

Rasvat

Noin kolmannes energiasta tulisi saada rasvoista ja niistä alle kolmannes tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttyneet rasvat eli eläin- ja maitorasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä ja niitä kutsutaan koviksi rasvoiksi. Kasviperäisiä rasvoja kutsutaan tyydyttymättömiksi eli pehmeiksi rasvoiksi.

Suomessa tyydyttyneen rasvan saanti ylittää suosituksen lähes kaikilla. Esimerkiksi voin ja voipohjaisten eli paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävien rasvojen sijasta tulisi leipärasvana ja ruoanvalmistuksessa suosia kasviöljyjä ja -margariineja. Vastaavasti tulisi käyttää rasvatonta maitoa ja muita vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähärasvaista lihaa ja kanaa.

Rypsiöljy sisältää runsaasti elimistölle ainoita välttämättömiä rasvahappoja, eli linoli- ja alfa-linoleenihappoja, jotka ovat monityydyttymättömiä rasvoja. Myös kalassa on paljon pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvoja, ja kalaa suositellaankin syötävän ainakin kahtena päivänä viikossa.

Proteiini

Lasten proteiinin saanti on Suomessa yleisesti riittävää. Hyviä proteiinin lähteitä ovat maito- ja maitovalmisteet, kananmuna, viljavalmisteet sekä palkokasvit. Eläinproteiinien määrä sen sijaan tulisi pitää maltillisena. Punainen liha, makkarat ja leikkeleet eivät kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon. Kerran tai pari viikossa on suositeltavaa pitää ekologinen kasvisruokapäivä, joka auttaa vähentämään eläinproteiinin määrää. Punaisen lihan sijaan tulisi suosia siipikarjan lihaa. Liiallinen proteiinin saanti varhaisessa lapsuudessa saattaa lisätä myöhemmän lihavuuden riskiä.

Tarkistettu 9.6.2025