Siirry sivun sisältöön

Tietoa keskosvauvan ravitsemuksesta

Erityisesti pikkukeskosen ravitsemukseen liittyy omia erityispiirteitä. Ravitsemuksen riittävyyttä arvioidaan seuraamalla kasvua.

Rintamaito on kaikille vastasyntyneille, myös keskosille, ensisijainen ravinto. Vähäinenkin määrä rintamaitoa on parempi kuin ei lainkaan. Keskosen nestetarve on yleensä viides- tai kuudesosa vauvan painosta vuorokaudessa.

Keskosen oman äidin maito suojaa lasta infektiolta ja on suotuisaa aivojen kehitykselle. Rintamaito ei kuitenkaan sellaisenaan riitä turvaamaan riittävää kasvua pienipainoisina syntyneelle vauvalle. Siksi rintamaitoon lisätään jauhetta, joka sisältää valkuaisaineita, kalsiumia, fosfaattia ja vitamiineja.

Jos rintamaitoa ei voida käyttää, voi lääkäri määrätä käytettäväksi keskosille tarkoitettua korviketta. Se sisältää enemmän energiaa ja valkuaisaineita kuin tavalliset korvikkeet.

Rintamaidon vahvistaminen lopetetaan tai keskoskorvikkeesta siirrytään tavalliseen korvikemaitoon useimmiten lasketun ajan tuntumassa, jos lapsi kasvaa hyvin. Lääkäri arvioi asian kontrollikäynnin yhteydessä.

Kasvavan pikkukeskosen ravitsemuksen tavoitteena on ehkäistä kasvun hidastumista, mahdollistaa saavutuskasvua ja turvata hyvä toiminnallinen kehitys.

Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla, erityisesti kasvuhäiriöisillä, on tavallista suurempi riski sairastua myöhemmin metaboliseen oireyhtymään (verenpainetauti, sydän- ja verisuonisairaudet, liikalihavuus, tyypin 2 diabetes). Ravitsemuksen hyvällä suunnittelulla ja kasvun seurannalla pyritään ehkäisemään terveyshaittoja myös myöhemmällä iällä.

Tarkistettu 2.6.2026