Eri-ikäisille lapsille sairaalaan menosta kerrotaan eri tavoin lapsen kehitystaso huomioiden.
Kun lasta valmistetaan sairaalahoitoon, on tärkeää ottaa huomioon lapsen iän lisäksi hänen kehitystasonsa ja aiemmat kokemukset.
Vanhempi tai muu läheinen aikuinen tietää usein parhaiten, millä tavoin lapselle kannattaa kertoa sairaalaan liittyvistä asioista. Keskeistä on havainnoida, millä tavalla lapsi kerrottuun reagoi, jotta voi keskittyä niihin asioihin ja kysymyksiin, jotka askarruttavat lapsen mieltä.
Läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa on vauvan kehitykselle tärkeää.
Vauva tarvitsee sairaalassa vanhempiaan lähelleen. Hän pystyy kuitenkin ottamaan vastaan hoivaa ja lohdutusta myös muilta ihmisiltä. Hoitajat voivat olla avuksi, kun vanhemmat eivät ole paikalla.
Vauva voi ilmaista vanhemmilleen ikäväänsä kiukuttelemalla tai torjumalla. Hän tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hoivaa.
Pienetkin lapset aistivat vanhempiensa tunteet. Juttelemalla lapselle sairaalaan menosta valmistaudutte yhdessä tulevaan tapahtumaan.
Jo alle 2-vuotiaan lapsen kanssa on hyvä leikkiä kotona sairaalaan tuloa ja siellä oloa esimerkiksi nallen tai nuken avulla.
Tämän ikäiselle ero vanhemmista on usein vaikeaa. Lapsi voi vierastaa uusia ihmisiä ja paikkoja. On tärkeää kertoa hoitajille, miten lapsi yleensä käyttäytyy ja millä tavalla häntä voi lohduttaa.
Leikki-ikäisille on parasta kertoa asiasta muutamaa päivää ennen sairaalaan tuloa.
Lapsen saattaa olla vaikea hyväksyä sairaalaan menoa. Leikki-ikäisen mielikuvitus on vilkas ja hänellä voi olla pelottavia mielikuvia sairaalasta.
Kerro joitakin päiviä etukäteen, miksi sairaalaan täytyy mennä. Kerro yksinkertaisesti esimerkiksi leikin avulla, mitä siellä tehdään. Hyviä apuvälineitä ovat nuket, lääkärileikkivälineet, sairaala-aiheiset lastenkirjat ja sovellukset.
Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan ja keskustele niistä hänen kanssaan. Asioiden kertaamisesta on lapselle hyötyä.
Kouluikäinen lapsi ymmärtää enemmän sairaalaan menon syistä. Hän saattaa olla huolestunut esimerkiksi taitojensa menettämisestä leikkauksen seurauksena tai erilaisuudesta ikätovereihinsa verrattuna, kuten muutoksista ulkonäössä tai kipsistä.
Kouluikäiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelemiseen. Kerro noin viikkoa paria ennen, miksi sairaalaan mennään ja mitä sairaalassa tapahtuu. Anna aikaa keskustelulle, kysymyksille, leikille ja erilaisille tunteille.
Jo 12-vuotias ymmärtää suhteellisen paljon omasta kehosta ja sen toiminnasta. Nuoren tulisi saada vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja hänen tulisi saada tieto sairaalahoidosta heti, kun asiasta päätetään.
Moni nuori haluaa olla itsenäinen, mutta sairastumisen yhteydessä hän saattaa tarvita paljonkin tukea. Keskustele nuoren kanssa ja kysy, millaista apua ja tukea hän toivoo sairaalassaoloaikanaan. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja rohkaise häntä keskustelemaan myös kahden kesken hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa asioista, jotka askarruttavat. Kysymyksiä voi kirjoittaa paperille muistia helpottamaan.
Läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa on vauvan kehitykselle tärkeää.
Vauva tarvitsee sairaalassa vanhempiaan lähelleen. Hän pystyy kuitenkin ottamaan vastaan hoivaa ja lohdutusta myös muilta ihmisiltä. Hoitajat voivat olla avuksi, kun vanhemmat eivät ole paikalla.
Vauva voi ilmaista vanhemmilleen ikäväänsä kiukuttelemalla tai torjumalla. Hän tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hoivaa.
Pienetkin lapset aistivat vanhempiensa tunteet. Juttelemalla lapselle sairaalaan menosta valmistaudutte yhdessä tulevaan tapahtumaan.
Jo alle 2-vuotiaan lapsen kanssa on hyvä leikkiä kotona sairaalaan tuloa ja siellä oloa esimerkiksi nallen tai nuken avulla.
Tämän ikäiselle ero vanhemmista on usein vaikeaa. Lapsi voi vierastaa uusia ihmisiä ja paikkoja. On tärkeää kertoa hoitajille, miten lapsi yleensä käyttäytyy ja millä tavalla häntä voi lohduttaa.
Leikki-ikäisille on parasta kertoa asiasta muutamaa päivää ennen sairaalaan tuloa.
Lapsen saattaa olla vaikea hyväksyä sairaalaan menoa. Leikki-ikäisen mielikuvitus on vilkas ja hänellä voi olla pelottavia mielikuvia sairaalasta.
Kerro joitakin päiviä etukäteen, miksi sairaalaan täytyy mennä. Kerro yksinkertaisesti esimerkiksi leikin avulla, mitä siellä tehdään. Hyviä apuvälineitä ovat nuket, lääkärileikkivälineet, sairaala-aiheiset lastenkirjat ja sovellukset.
Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan ja keskustele niistä hänen kanssaan. Asioiden kertaamisesta on lapselle hyötyä.
Kouluikäinen lapsi ymmärtää enemmän sairaalaan menon syistä. Hän saattaa olla huolestunut esimerkiksi taitojensa menettämisestä leikkauksen seurauksena tai erilaisuudesta ikätovereihinsa verrattuna, kuten muutoksista ulkonäössä tai kipsistä.
Kouluikäiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelemiseen. Kerro noin viikkoa paria ennen, miksi sairaalaan mennään ja mitä sairaalassa tapahtuu. Anna aikaa keskustelulle, kysymyksille, leikille ja erilaisille tunteille.
Jo 12-vuotias ymmärtää suhteellisen paljon omasta kehosta ja sen toiminnasta. Nuoren tulisi saada vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja hänen tulisi saada tieto sairaalahoidosta heti, kun asiasta päätetään.
Moni nuori haluaa olla itsenäinen, mutta sairastumisen yhteydessä hän saattaa tarvita paljonkin tukea. Keskustele nuoren kanssa ja kysy, millaista apua ja tukea hän toivoo sairaalassaoloaikanaan. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja rohkaise häntä keskustelemaan myös kahden kesken hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa asioista, jotka askarruttavat. Kysymyksiä voi kirjoittaa paperille muistia helpottamaan.
Tarkistettu 16.7.2026
