Leukosyytit ovat verisoluja, jotka auttavat elimistöä torjumaan ulkopuolisia taudinaiheuttajia. Ne ovat tärkeä osa puolustusjärjestelmäämme. Leukosyyttejä on kauttaaltaan koko kehossa, veressä ja imusuonistossa. Alla kerrotaan tarkemmin eri valkosolutyypeistä.
Valkosolut eli leukosyytit
Valkosolut eli leukosyytit ovat tärkeä osa elimistön puolustusjärjestelmää.
Neutrofiilisolujen tehtävänä on tuhota erilaisia tulehdusta aiheuttavia mikrobeja, esimerkiksi bakteereja. Veressä olevista leukosyyteistä 40–75 prosenttia on neutrofiilejä. Niiden osuus vaihtelee jonkin verran iästä ja elimistön terveystilanteesta riippuen. Neutrofiilit pystyvät nielemään sisäänsä eli fagosytoimaan elimistöön pyrkiviä taudinaiheuttajasoluja ja erittämään ympäristöönsä taudinaiheuttajia tuhoavia ja tulehdusvastetta sääteleviä aineita.
Neutrofiilien pääasiallinen tehtävä on käynnistää nopeasti puolustusreaktio, kun elimistöön tulee kudosvaurio, kuten ihorikko, tai elimistöön tunkeutuu mikrobeja. Puolustusreaktion avulla elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan. Neutrofiilisolujen elinikä saattaa vaihdella muutamasta tunnista jopa viikkoihin.
Imusolut eli lymfosyytit osallistuvat elimistön puolustusjärjestelmän eli immuunijärjestelmän toiminnan ylläpitämiseen. Lymfosyyttejä on kaksi pääluokkaa: B- ja T-lymfosyytit. Ne elävät elimistössä vaihtelevasti, tehtävästään riippuen muutamasta vuorokaudesta vuosiin.
T-solut tuhoavat esimerkiksi viruksen saastuttamia elimistön soluja ja säätelevät puolustusjärjestelmää erittämällä muita valkosoluja kiihdyttäviä ja hillitseviä aineita.
B-solujen tärkein tehtävä on vasta-aineiden tuotanto.
Monosyytit ovat veressä kiertäviä valkosoluja. Kudoksiin menessään ne erikoistuvat makrofageiksi. Makrofageja on muun muassa ihossa, maksassa, pernassa ja suolessa sekä erityisen runsaasti paikoissa, joissa virusten ja bakteerien tunkeutuminen elimistöön on todennäköistä eli esimerkiksi hengitysteissä ja ruoansulatuskanavassa. Makrofagien tehtävänä on tunnistaa taudinaiheuttajia ja tuhota ne nielemällä ne sisäänsä (fagosytoosi). Makrofagien elinikä saattaa verenkierrossa olla kuukausia ja kudoksissa jopa vuosia.
Eosinofiilit ovat soluja, joiden määrä veressä lisääntyy esimerkiksi allergisten reaktioiden ja loistautien eli parasiitti-infektioiden yhteydessä. Eosinofiilejä on ihmisen valkosoluista noin 2–4 prosenttia. Eosinofiilejä on paljon paikoissa, joissa kroonisen tulehduksen mahdollisuus on suuri, eli ihossa, hengitysteissä, ruoansulatuskanavassa, suoliston alueella ja sukupuolielinten alueella. Eosinofiilien määrä vähenee esimerkiksi kortisonilääkityksen, fyysisen rasituksen ja stressin vaikutuksesta.
Basofiilit aktivoituvat allergisissa reaktioissa ja tehostavat ihmisen immuuni- eli puolustusvastetta. Verenkierrossa eosino- ja basofiilisolut ovat vain muutaman tunnin. Kudoksissa (keuhkot, maksa, perna, limakalvot, suoli) niiden elinikä on neutrofiilin elinikää pitempi, jopa 12 vuorokautta. Eosinofiilit ja basofiilit toimivat elimistön allergisissa ja tulehduksellisissa puolustusreaktioissa etenkin loistauteja vastaan.
Päivitetty 9.3.2023