Allogeenisella kantasolusiirrolla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa kantasolujen luovuttajana toimii terve henkilö (sisarus, toinen vanhemmista tai vapaaehtoinen aikuinen).
Allogeenisia kantasolujen siirtoja (luuytimen siirtoja/luuytimen vaihtoja) käytetään lapsuusiässä ensisijaisesti vaikeimpien tai uusiutuneiden leukemioiden ja aplastisen anemian sekä eräiden vaikeiden, synnynnäisten sairauksien (hemoglobiinisairaudet, immunovajavuustilat) hoidossa.
Kantasolujen luovuttaja valitaan siten, että saajan ja luovuttajan kudostyyppien yhteensopivuus täyttää kussakin tapauksessa asetetut, tarkat kriteerit. Näin toimien hyväksyttävä siirre on nykyisin löydettävissä lähes kaikille sitä tarvitseville, usein laajan, monikansallisen luovuttajarekisterijärjestelmän kautta.
Siirron toteuttamiseen kuluva aika luovuttajahaun käynnistämisestä itse siirtoon vaihtelee siirretyypin mukaan lyhimmillään 2–3 viikosta aina 2–3 kuukauteen saakka.
Potilaalle (saaja) annetaan ennen kantasolujen antamista esihoito, jonka kesto vaihtelee muutamasta päivästä runsaaseen viikkoon ja joka sisältää joko vain lääkehoitoa tai muodostuu lääkehoidon ja sädehoidon yhdistelmästä.
Esihoidon tarkoituksena on toisaalta tyhjentää potilaan oma luuydin (esimerkiksi leukemiat, hemoglobiinisairaudet) sekä toisaalta tilapäisesti heikentää potilaan kykyä siirteen hyljintään. Itse siirre annetaan potilaan verenkiertoon keskuslaskimokatetrin kautta, ja se löytää tiensä itsenäisesti luuytimeen.
Siirteen toiminnan havaittavaan käynnistymiseen menee siirretyypistä riippuen 1–3 viikkoa. Siirteen itämiseen liittyen potilaalla voi esiintyä sekä niin sanottuja engraftment-oireita (kuumetta, nesteen kertymistaipumusta, ihottumaa) että käänteishyljinnän (GVHD, graft versus host disease) oireita (ihottuma, ripuli, maksa-arvojen nousu).