Lievät motoriikan poikkeavuudet ovat lapsilla yleisiä. Lapsella voi olla liikkeiden ohjauksessa ja kehon hallinnassa lieviä neurologisia oireita, joiden syynä ei kuitenkaan ole neurologinen sairaus tai kehitysvamma.
Imeväisiässä lievät motoriset poikkeavuudet ilmenevät usein matalana lihasjäntevyytenä, joka puolestaan ilmenee pään ja asennon hallinnan ylläpidon haasteina. Motoriikan kehitys voi olla hieman hitaampaa ikäisiin nähden.
Leikki-ikäisen lievät motoriset poikkeavuudet näkyvät usein hankaluuksina karkea- tai hienomotoriikan alueella. Esimerkiksi yhdellä jalalla hyppääminen, pallon kiinniottaminen, paikallaan seisominen, sormen vieminen nenänpäähän, piirtäminen, kirjoittaminen tai rakentelu eivät suju niin täsmällisesti kuin ikä edellyttäisi.
Lapsella voi olla liitännäisoireina aistitiedon eli sensoriikan käsittelyn pulmia, jotka voivat näkyä tavallista runsaampana häiriöherkkyytenä, esineiden valikoivana tutkimisena sekä vaatteiden ja ruuan koostumuksen epätavallisena valikoivuutena.
Jos lapsen motorisen kehityksen edistyminen huolestuttaa, lapsi lähetetään esimerkiksi neuvolan kautta fysioterapeutin arvioon.
Esimerkkinä Eliaksen tarina
Elias oli "pehmeä vauva" eli lihasjänteys oli ikäisiin verrattuna alentunut. Neljän kuukauden iässä kontakti oli hyvää ja Elias tarttui leluihin, mutta ei viihtynyt vatsallaan, koska pään kannattelu oli työlästä. Neuvolasta Elias ohjattiin fysioterapeutille, joka neuvoi vanhempia tukemaan Eliaksen motoriikkaa.
Elias oppi kävelemään vuoden ja kuuden kuukauden iässä. 5-vuotistarkastuksessa hän ei osannut hyppiä yhdellä jalalla eikä ollut kiinnostunut pallopeleistä. Pyöräilyn oppiminen oli haastavaa. Elias kävi neuvolan kautta motoriikkaryhmässä. 10-vuotiaana Elias aloitti sählyharrastuksen koulun joukkueessa ja pärjää arjessa liikunnan taidoillaan.