Jos lapsella on motorista poikkeavuutta, hänelle tehdään neuvolassa lääkärin tutkimus. Tarvittaessa lapsi ohjataan fysioterapeutin tai toimintaterapeutin arvioon. Lievissä motoriikan ongelmissa ei tarvita lisätutkimuksia, vaan perhettä ohjataan tukemaan lapsen motoriikkaa arjessa.
Lapsi tarvitsee motoriikan kehityksen tarkempaa arviota, jos
- lapsen liikunnallinen kehitys pysähtyy tai taantuu
- lapsella on alle vuoden iässä käsien käytössä puolieroa. Alle 1-vuotiaan lapsen käsien käytön tulee olla symmetristä eli lapsi ei saa olla oikea- tai vasenkätinen. Viiden kuukauden iässä lapsi tarttuu ojennettuun leluun molemmilla käsillä yhtä hyvin.
- lapsella on lihasheikkoutta: esimerkiksi raajojen liikuttelu painovoimaa vastaan tai asennosta toiseen siirtyminen on ikään nähden työlästä
- lapsi varvistaa jatkuvasti eli kävelee varpaillaan vielä noin puoli vuotta kävelemään oppimisen jälkeen
- lapsella on toispuoleista varvistusta yhden kuukauden pystyasentoon nousun ja kävelemään oppimisen jälkeen
- kävellessä on puoliero: lapsi esimerkiksi laahaa tai heittää toista jalkaa
- lapsi ei ole oppinut kävelemään yli 18 kuukauden iässä
- lapsella on selkeää vaikeutta käsien käytössä tai liikunnallisissa taidoissa.
Jos lapsen motoriikassa on huolestuttavia piirteitä eli merkittäviä neurologisia oireita, lapsi ohjataan erikoissairaanhoidon tutkimuksiin. Jos oireet ovat ilmaantuneet äkillisesti, tutkimuksiin on syytä hakeutua nopeasti. Tällaisia oireita voivat olla
- raajojen (käsien, jalkojen) epäsymmetrinen käyttö
- lihasheikkous
- poikkeavasti kohonnut lihasjänteys eli spastisuus
- haparointi eli ataksia
- taitojen taantuminen tai kehityksen pysähtyminen.