Lapsilla ja nuorilla nivelsiteet ovat suhteellisen vahvoja, joten nilkan väännön yhteydessä luun murtuma on merkittävää nivelsidevammaa yleisempi. Toisin kuin esimerkiksi aikuisilla. Oireena nilkan alueen vammoissa ovat kipu, turvotus, paikallinen paineluarkuus, ontuminen ja vaikeissa vammoissa kyvyttömyys varata raajalle.
Röntgenkuvaus riittää useimmissa tapauksissa diagnoosiin pääsemiseen. Joissain tilanteissa tietokonekuvaus tai magneettikuvaus ovat perusteltuja diagnoosin täsmentämiseksi ja hoidon suunnittelua varten.
Hoito määräytyy todetun vamman perusteella. Nivelsidevammat voidaan hoitaa lähes poikkeuksetta nilkkatuella tai pienillä lapsilla lyhytaikaisella kipsihoidolla. Hyväasentoiset nilkkamurtumat voidaan hoitaa kipsauksella (kipsisaapas) tai ortoosilla (tuki). Osa nilkkamurtumista vaatii asennon korjaamisen ja tarvittaessa kiinnityksen tukimateriaalein (ruuvit, piikit, levyt, ulkoinen kiinnityslaite).
Vamman vakavuudesta riippuen jalalle varaaminen voi olla sallittua heti tai viimeistään muutaman viikon kuluttua vammasta. Palaaminen esimerkiksi urheiluharrastuksiin on yleensä mahdollista, kun vammasta on kulunut 2–3 kuukautta.