Siirry sivun sisältöön
Terveyskylän talotOmapolkuTerveyskyläPRO
Terveyskylä.fi - Etusivulle
På svenska
LastentaloTietoa lasten sairauksistaLapsen kasvu ja hormonitoimintaLapsen kasvuLapsen poikkeavan kasvun tutkiminen

Lapsen poikkeavan kasvun tutkiminen

Poikkeavan kasvun takia lapsi voidaan kutsua sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin, joissa selvitetään esimerkiksi tiettyjä laboratorioarvoja sekä otetaan tarvittavia röntgentutkimuksia.

Perusterveydenhuollon lääkäri suunnittelee lähetteen ja lapsen kasvun perusteella tarvittavat tutkimukset ennen vastaanottoa. Tämän jälkeen lapsen kotiin lähetetään kutsu yhdessä valmistautumisohjeiden kanssa. Ne kannattaa lukea tarkkaan. Laboratoriokokeissa on hyvä käydä, koska useiden laboratoriokoevastausten valmistuminen vaatii jopa viikkoja.

Lapsen mittaaminen ja kasvun arviointi

Neuvolassa ja kouluterveydenhoitajalla tehdyt mittaukset ovat tärkeitä tiedonlähteitä, kun lapsi arvioidaan lastenlääkärin vastaanotolla. Monet sairaudet voivat johtaa kasvun muutoksiin, jotka voidaan havaita kasvukäyrältä. Sairaanhoitaja mittaa aina pituuden ja painon ennen lääkärin vastaanottoa.

Vastaanotolla

Vastaanotolla keskustellaan lapsen aiemmista sairauksista ja lääkityksistä. Lääkäri kartoittaa vanhempien kasvua ja kehitystietoja sekä kysyy perheessä esiintyvistä sairauksista. Lisäksi voidaan tarvittaessa täydentää esitietoja, jotka puuttuivat lähetteestä.

Laboratoriokokeet ja röntgentutkimukset

Jos lääkärin tutkimusten ja kasvukäyrän perusteella herää epäily kasvusairaudesta, tutkimuksia täydennetään verestä, virtsasta ja ulosteesta otettavilla laboratoriokokeilla sekä röntgentutkimuksilla. Joskus tarvitaan poliklinikalla tehtäviä toimintakokeita. Laboratoriokokeiden tarkoituksena on poissulkea tai todeta kasvuun vaikuttavia sairauksia.

Yleisimmät kasvuselvittelyihin liittyvät kokeet:

Lisätietoa

Kasvuun vaikuttavat sairaudet voivat ilmetä hyvin monenlaisina oireina tai löydöksinä. Sen vuoksi lastenlääkäri kysyy asioista hyvin monipuolisesti, ja lapsi tutkitaan kirjaimellisesti päästä varpaisiin. Kasvukäyriltä arvioidaan, rikkooko kasvu mitään seulaa, ja onko kasvussa muita huolestuttavia piirteitä. Lisäksi huomioidaan muut oireet kuten kivut tai vaivat sekä lääkärin tutkimuksissa tehdyt löydökset. Harvoin pelkän poikkeavan kasvun perusteella voidaan kuitenkaan suoraan diagnosoida mitään sairautta.

    Perusverenkuvan perusteella voidaan poissulkea monia anemisoitumiseen eli matalaan veren hemoglobiiniin johtavia tiloja, kuten suolistosairauksia ja veren tuotantoon vaikuttavia vikoja.

    Lasko on hyvä seulontatutkimus kasvuun vaikuttavissa sairauksissa. Se on elimistön yleistyneen tulehdustilan mittari.

    Happo-emäs-tasapainon mittauksen tarkoituksena on poissulkea etenkin harvinaiset aineenvaihduntasairaudet.

    Munuaisten vajaatoiminta johtaa pituuskasvun häiriintymiseen. Veren kreatiinin määrittämisen tarkoituksena on tunnistaa munuaissairaudet.

    Maksan toimintahäiriöt ja maksan vajaatoiminta voi johtaa kasvun häiriintymiseen. ALAT-arvon määrittämisen tarkoituksena on todeta tai poissulkea maksasairaudet.

    Alkalinen fosfataasi on tärkeä luuston aineenvaihdunnan mittari. Sen määrittämisen pääasiallisena tarkoituksena on todeta tai poissulkea luustosairaudet tai ravitsemukseen liittyvät ongelmat.

    Kalsium ja fosfaatti ovat luun tärkeimmät rakennusosat. Niiden määrittämisen tarkoituksena on todeta tai poissulkea luuston aineenvaihduntaan, kalkin ja fosfaatin puutostiloihin tai luuston sairauksiin liittyvät tilat.

    D-vitamiini-25-OH on verenkierrossa esiintyvä D-vitamiinin pääasiallinen aineenvaihduntatuote. Sen määrittämisellä arvioidaan D-vitamiinin pitoisuus elimistössä. Matalia arvoja todetaan puutostiloissa ja korkeita arvoja yliannostustiloissa.

    Aivolisäkkeen erittämä TSH säätelee kilpirauhasen erittämän tyroksiinin (T4v) eli kilpirauhashormonin määrää elimistössä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4v laskee ja samanaikaisesti TSH nousee. Kilpirauhasen liikatoiminnassa käy päinvastoin. Harvinaisessa aivolisäkkeestä johtuvassa kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH on matala samanaikaisesti matalan T4v-pitoisuuden kanssa.

    IGF-1 syntyy elimistössä kasvuhormonista, ja se saa aikaan hormonin kasvuvaikutukset. Suora kasvuhormonimääritys verestä on tarpeen hyvin harvoin. IGF-1 on matala kasvuhormonivajeessa. Korkeita arvoja todetaan harvinaisessa akromegaliassa, joka johtuu kasvuhormonin liikaerityksestä.

    Keliakiassa IgA-luokan transglutaminaasi- ja endomysium-vasta-aineet kohoavat merkkinä suolistotulehduksesta. Tutkimus täydennetään usein IgA-määrityksellä, jotta voidaan poissulkea IgA-puutos.

    Tulehduksellisissa suolistosairauksissa ulosteen kalprotektiini kohoaa, jolloin suoliston tähystystutkimus voi olla tarpeen.

    Lapsen peruskromosomisto määritetään, kun epäillään kromosomien yli- tai alimäärää syynä kasvun poikkeavuudelle. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi Turnerin tai Klinefelterin oireyhtymät.

    Luustoikä määritetään vasemmasta kädestä otettavan röntgenkuvan perusteella. Luuston yleistä kehittymistä ja luiden luutumisastetta arvioidaan vertailukuvaston avulla. Arvion perusteella määritetään kasvupotentiaali. Jos luun kypsyminen on kalenteri-ikää edellä, luu on kypsynyt ennenaikaisesti, ja aikuispituusennuste on sen hetkistä suhteellista pituutta pienempi. Jos taas luusto on kypsynyt hitaammin, aikuispituusennuste on päinvastoin suurempi.

    Päivitetty 31.1.2023

    EdellinenLapsen poikkeavan kasvun arviointi ja seuranta
    Takaisin alkuun
    SeuraavaLapsen hormonitoiminta