Keskoseksi kutsutaan ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta. Hyvin ennenaikaisesti syntynyt lapsi tarvitsee sairaalahoitoa pitkään, kun taas 35. raskausviikolla tai sen jälkeen syntynyt hyväkuntoinen vauva voi päästä heti vierihoitoon.

Hypoglykemian riskiä lisäävät alle 3 kg:n tai yli 4,5 kg:n syntymäpaino ja äidin diabetes.

Täysiaikaisista vastasyntyneistä jopa puolet kellastuu ensimmäisten elinpäivien aikana, ennenaikaisista suurin osa.

Ohimenevä hengitysvaikeus täysiaikaisilla sekä RDS-tauti ja hengityskatkokset keskosilla ovat yleisimpiä hengitykseen liittyviä ongelmia.

Osiossa kerrotaan vastasyntyneen verenkierron ongelmista ja synnynnäisistä sydänvioista sekä niiden hoidosta

Yleisin infektio vastasyntyneillä on yleisinfektio eli sepsis.

Syntymäasfyksialla tarkoitetaan sikiölle synnytyksen aikana kehittyvää hapenpuutetta. Asfyktinen vastasyntynyt tarvitsee yleensä alkuvirvoittelua ja lastenosastoseurantaa.

Munuais- ja virtsateiden rakennepoikkeamien kirjo on laaja. Osa vastasyntyneistä on oireettomia, osa tarvitsee tehohoitoa heti syntymän jälkeen.

Osa maha-suolikanavan sairauksista johtuu synnynnäisistä kehityshäiriöistä, osa voi liittyä mm. ennenaikaisuuteen.

Osa synnynnäisistä kehityshäiriöistä vaatii kirurgista hoitoa pian syntymän jälkeen.

Useat oireyhtymät eli syndroomat todetaan lapsella vasta syntymän jälkeen.

Tehohoitoa tarvitseva vastasyntynyt ja useimmat keskosina syntyneet lapset tarvitsevat alkuvaiheessa suonensisäistä ravitsemusta ja nesteytystä.

Vastasyntyneen vointia seurataan mm. saturaatiomittarilla. Sairaalahoitoa tarvitsevilla tavallisimpia toimenpiteitä ovat suonikanyylin ja nenämahaletkun laitto.​

Vastasyntyneen kivun hoito perustuu kivunarviointiin. Kipua voidaan hoitaa sekä lääkkeettömästi että erilaisilla kipulääkkeillä.