Pikaruoan himon taustalla on muutamia selittäviä tekijöitä. Ensinnäkin niitä syödään monesti mukavassa tilanteessa ja seurassa, jolloin jo pelkkä pikaruoan näkeminen saa muistamaan mukavan yhdessäolon tunteen. Esimerkiksi pikaruokapaikan leikkipaikan tehtävänä on jättää jo pieneen lapseen muisto siitä, että pikaruokapaikassa on kivaa.
Toiseksi pikaruokateollisuus kehittää tuotteet sellaisiksi, että ne tuottavat aivoissa erityisen paljon mielihyvän tunteita. Aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu erityisen paljon, kun syödään sekä rasvaa että hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Suolan, hiilihydraattien ja rasvan pitoisuudet on mietitty pikaruoissa tarkasti. Myös pikaruoan rakenne on tarkkaan suunniteltu siten, että aivot pitävät siitä. Jopa syljeneritykseen pyritään vaikuttamaan luomalla tietyn tyyppisiä ruokia.
Kolmanneksi pikaruoka on nopeaa ja helposti saatavilla. Se on halpaa ja sen syöminen on tehty hyvin helpoksi.
Kaikenlaisen ruoan, mukaan lukien pikaruoan, syöminen on tietenkin sallittua. Jos pikaruokaa syödään pari kertaa vuodessa, on aivan sama mitä pikaruoaksi valitsee. Jos pikaruokaa haluaa syödä useamman kerran kuukaudessa, on hyvä tuunata annosta kevyempään suuntaan. Joskus täytyy yksinkertaisesti harventaa pikaruoan syömistä.
Miten pikaruoka-annosta voi keventää?
Muista kohtuus annoskoossa. Älä tartu ”isompi annos eurolla” -tarjouksiin.
Valitse juomat sokerittomana.
Korvaa ranskalaiset ainakin osittain porkkanoilla tai salaatilla. Osa perheestä voi tilata ranskalaiset ja osa porkkanat. Jakakaa ne kaikkien kesken.
Mitä harvemmin pikaruokaa syö, sitä vähemmän sitä myös himoitsee. Kokeilkaa kuukauden ajan suosia kotiruokaa ja huomaatte, kuinka pikaruoan mielihalu vähenee.