Usein kysyttyjä kysymyksiä keskosuuteen liittyen

Vauva saa tarvitsemansa nesteen normaalista ruoasta eli rintamaidosta tai korvikkeesta, soseruuista, puuroista ja velleistä. Maito on myös vauvan janojuoma. Jos vauvan nesteen menetys on lisääntynyt esimerkiksi helteisenä päivänä, voi hänelle tarjota normaalia enemmän maitoa tai vaihtoehtoisesti vettä. Vedestä lapsi ei luonnollisesti saa energiaa tai ravintoaineita.

Kuumeileva keskonen, jonka lämpö on 38 astetta tai enemmän, tulee aina viedä lääkärin arvioon.

Kuumeilevaa keskosta, jonka korjattu ikä on alle 3 kuukautta eli lasketusta ajasta kulunut alle 3 kuukautta, ei kuulu viedä terveyskeskuspäivystykseen, vaan hänet tulee viedä viipymättä arvioon lasten sairaalapäivystykseen.

Itku on vauvan keino ilmaista itseään. Itkemällä vauva saa vanhemman huomion ja näin vauva varmistaa, että saa riittävästi ruokaa, unta ja kuivan vaipan. Kehitykseen liittyvää itkua esiintyy hyvästä hoidosta huolimatta.

Eri keinot voivat rauhoittaa itkevää lasta:

• maidon tai tutin antaminen

• tasainen rauhoittava stimulaatio, kuten kantaminen tai hyssyttelyvauvahieronta

• tasainen kohina, niin sanottu white noise

• vanhemman rauhallinen juttelu, hyräily, laulaminen

• kapalointi

• ympäristöstä tulevia ärsykkeitä voidaan minimoida esimerkiksi nostamalla vauva omaan sänkyyn.

Koliikki-itkuksi kutsutaan voimakasta, jaksottaista, usein iltaan painottuvaa itkua, jolle ei löydy syytä ja joka jatkuu rauhoitteluyrityksistä huolimatta. Runsaasti itkevä vauva kannattaa viedä lääkärin arvioon sairauksien poissulkemiseksi.

Vanhempien kannattaa vuorotella vauvanhoitovastuuta. Vauvan hoitoavuksi kannattaa pyytää myös sukulaisia, ystäviä tai lastenhoidon ammattilaisia, jos mahdollista. Molempien vanhempien on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja parisuhteesta.

Käytännön vinkkejä ja lisätietoa löydät Väestöliiton tuottamasta Itkuinen vauva -oppaasta. Voit ladata oppaan Hyvä kysymys -sivustolta.

• Itkuinen vauva ja koliikki (hyvakysymys.fi)

Pulauttelu on vauvalle normaalia. Jos pulauttelua on runsaasti, voi sitä yrittää helpottaa eri keinoin. Hyvä röyhtäytys aterian jälkeen tai maitoaterian puolivälissä voi auttaa pulautteluun. Imetysasentoon on myös hyvä kiinnittää huomiota, esimerkiksi äidin takakeno asento, jolloin vauva on pystyasennossa tai lähes vatsamakuulla, saattaa vähentää pulauttelua varsinkin, jos äidiltä tulee runsaasti maitoa.

Maitoa voi sakeuttaa kaupasta saatavalla maitoon lisättävällä sakeuttajalla. Vauvalle voi antaa myös pulauttelevalle lapselle suunniteltua maitoa.

Kiinteiden ruokien aloittaminen vähentää usein pulauttelua. Kiinteitä ruokia saavalle pulauttelevalle lapselle maidon sakeuttajan sijaista voi maidon sekaan lisätä hieman sosetta. Pulauttelu kannattaa ottaa tarvittaessa puheeksi neuvolassa.

Kellastuminen on voimakkainta ensimmäisinä elinpäivinä ja parina ensimmäisenä viikkona syntymän jälkeen. Keskosuus lisää vauvan kellastumisriskiä. Ennen synnytyssairaalasta kotiutumista vanhemmat saavat ohjeet vauvan kellastumisen seuraamiseksi. Jos vauva on selvästi kellakka tai vauvan paino nousee huonosti, vauva on tavallista väsyneempi tai hän ei jaksa syödä normaaleja maitomääriä, tulee vanhempien ottaa yhteyttä synnytyssairaalaan tai neuvolaan.

Keskoslapsen hemoglobiinitaso voi laskea vielä sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Hoitava lääkäri antaa hemoglobiinin seurantaohjeet kotiutumisvaiheessa. Jos neuvolassa tai sairaalan seurannassa todetaan, että vauvan hemoglobiini eli hb on alle 90 g/l, lastenlääkäri arvioi tilanteen. Vauva voi tarvita punasolusiirron tai hemoglobiinia voidaan jäädä seuraamaan.

Maitohampaat saattavat värjäytyä rautalääkityksen vuoksi. Ilmiö on vaaraton, mutta pysyvä, kunnes maitohampaat vaihtuvat rautahampaisiin. Rautalääkitys on tärkeä vauvan kehitykselle ja kasvulle, eikä sitä saa lopettaa kesken. Värjäytymistä voi ehkäistä antamalla rautalisän jälkeen vettä tai sosetta suun huuhtomiseksi. Hampaiden puhdistus harjaamalla raudan annon jälkeen saattaa myös vähentää värjäytymistä.