Siirry sivun sisältöön

Lapsen allergian siedätyshoito

Siedätyshoito vähentää nenä- ja silmäoireita sekä allergialääkityksen tarvetta. Hoito voidaan toteuttaa kielen alle annosteltavina tabletteina tai ihonalaisina pistoksina.

Siedätyshoito on tarkoitettu IgE-välitteisen allergian hoitoon, joka aiheuttaa häiritseviä oireita, joita ei voida hallita tehokkaalla allergialääkityksellä.

Siedätyshoito vähentää allergiaoireita ja oirelääkityksen tarvetta tutkimusten mukaan noin 30–40 prosenttia. Pistiäissiedätys estää vakavan reaktion yli 95 prosentissa tapauksista.

Siedätyshoito voidaan aloittaa aikaisintaan viiden vuoden iässä. Ennen hoidon aloitusta varmistetaan keuhkojen toimintakokeilla, että

  • lapsen keuhkojentoiminta on normaali

  • lapsella ei ole hoitamatonta astmaa

  • todettu astma on hyvässä hoitotasapainossa.

Jotkut perussairaudet tai esimerkiksi säännöllinen beetasalpaaja-lääkitys voivat estää siedätyshoidon.

Siedätyshoitoa siitepölyille harkitaan, jos lapsella on asianmukaisesta allergialääkityksestä huolimat­ta toistuvasti hankalia allergiaoireita ja lapsi on merkittävästi herkistynyt kyseiselle allergeenille. Koivuallergian siedätyshoito auttaa myös lepän aiheuttamiin oireisiin.

Yleistyneitä voimakkaita oireita aiheuttaneessa pistiäisallergiassa voidaan miettiä siedätystä. Pistiäisen aiheuttama iso paikallisrektio ei ole aihe siedätyshoidolle. Suomessa tavallisin vakavan pistiäisreaktion aiheuttaja on ampiainen. Suomessa voidaan siedättää pistiäisistä ampiaiselle ja mehiläiselle.

Hankalaoireisen eläinallergian ensisijainen hoito on eläinkontaktin välttäminen ja tarvittaessa oirelääkitys joko otettuna ennen eläinkontaktia tai oireiden ilmaannuttua.

Suomessa pistossiedätystä annetaan yleensä

  • koivulle

  • timoteille

  • pölypunkille

  • ampiaiselle ja mehiläiselle.

Hoidon toteutus

Pistossiedätystä annetaan siedätyshoitoon perehtyneissä terveydenhuollon yksiköissä. Potilas ottaa vähintään tunti ennen jokaista siedätyspistosta antihistamiinia, joka lievittää mahdollisia pistoksista tulevia sivuvaikutuksia. Potilas tuo pistokäynnille lääkärin määräämät varalääkkeet. Sairaanhoitaja antaa siedätyspistoksen yleensä olkavarteen. Pistosten jälkeen potilasta seurataan hoitoa antavassa yksikössä vähintään 30 minuutin ajan.

Aluksi siedätyspistoksia annetaan noin kerran viikossa. Annosta nostetaan tietyn kaavan mukaisesti, kunnes päästään haluttuun ylläpitoannokseen. Nostovaihe ylläpitoannokseen kestää yleensä noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen siedätyshoito jatkuu säännöllisesti 6–8 viikon välein terveydenhuollon yksikössä.

Pistossiedätys siitepölyille ja pölypunkille kestää yhteensä kolmen vuoden ajan. Pistiäissiedätyksen kesto on viisi vuotta.

Mahdolliset sivuvaikutukset

Pistossiedätyshoidossa pistoskohdan punoitus ja paukama ovat tavallisia paikallisreaktioita. Osalle potilaista voi kehittyä hoidon aikana pysyviä, kutisevia paukamia pistopaikkaan.

Voimakkaat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta niiden hoitoon varaudutaan niiden. Siedätyshoitoon liittyvä vakava allerginen reaktio johtaa yleensä siedätyshoidon lopettamiseen.

Kielenalussiedätystä on saatavilla timoteille, koivulle ja pölypunkille.

Ensimmäinen kielenalusvalmiste otetaan terveydenhuollon yksikössä, jossa lapsen vointia seurataan puoli tuntia altistuksen jälkeen. Loput annokset otetaan ohjeistuksen mukaan päivittäin kotona kolmen vuoden ajan.

Mahdolliset sivuoireet

Kielenalussiedätyshoito aiheuttaa noin kolmasosalle potilaista suun ja nielun kutinaa. Oireet lievittyvät yleensä siedätyksen edetessä ja loppuvat tavallisesti parissa viikossa.

Maha-suolikanavan sivuvaikutukset ovat mahdollisia, mutta varsin harvinaisia.

Kielenalussiedätykseen ei ole liitetty voimakkaita allergisia reaktioita.

Kustannukset

Kielenalustabletit- tai liuos ostetaan itse reseptillä. Niistä saa Kelan peruskorvauksen, joka kerryttää potilaan lääkekattoa. Kielenalussiedätyksen kustannus on potilaalle käytännössä vuosittain Kelan lääkekaton verran.

Tarkistettu 9.6.2025