Epilepsian taustalla voi olla geneettisiä ja aivojen rakenteellisia syitä, aineenvaihdunnan häiriöitä sekä immunologisia tai tulehduksellisia syitä. Kaikkia taustasyitä ei vielä tunneta, eikä epilepsialle pystytä aina löytämään yksittäistä syytä. Epilepsiaan voi liittyä myös liitännäisongelmia, kuten oppimisvaikeuksia, liikuntaongelmia ja aistiongelmia, mutta usein epilepsiaa sairastavilla lapsilla ei ole mitään näistä.
Epilepsiaan liittyvät kohtaukset voivat olla hyvin monenlaisia. Kohtaus voi olla tajuttomuuskouristuskohtaus, tai se voi oireilla esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- yksittäisen raajan jäykistäminen tai nykinä
- tajunnan hämärtyminen, johon liittyy monimutkaisia liikemalleja
- poissaolevuus
- ”vain” outo tuntemus.
Yksittäisen epilepsiakohtauksen voi saada ilman, että kohtauksiin on erityistä taipumusta. Yksittäisen kohtauksen perusteella ei yleensä tehdä epilepsiadiagnoosia. Diagnoosi voidaan tehdä vasta kun kohtausoire on toistunut tai on muuten todettu, että henkilöllä on erityinen herkkyys kohtauksien uusimiseen. Kohtausoireet ovat erilaisia eri lapsilla, ja myös samalla lapsella voi olla useita erilaisia kohtauksia. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa.
Lapsilla esiintyy myös useita epilepsiaoireyhtymiä. Samaa oireyhtymää sairastavilla on samanlainen kohtaustyyppi, aivosähkökäyrä- eli EEG-tutkimuksen löydös, lääkevaste eli reagoiminen johonkin annettuun lääkkeeseen sekä ennuste siitä, jatkuvatko kohtaukset aikuisuuteen.
Jotkin lasten epilepsiaoireyhtymät liittyvät tiettyyn ikä- ja kehitysvaiheeseen ja reagoivat hyvin oikeaan lääkitykseen. Näissä tapauksissa lääkitys voidaan usein lopettaa ennen aikuisikää. Tällaisia epilepsiaoireyhtymiä ovat esimerkiksi lapsuusiän itsestään rajoittuvat paikallisalkuiset epilepsiat ja lapsuusiän poissaolokohtausepilepsia.
Noin 30 % epilepsiaa sairastavista lapsista saa kohtauksia lääkityksestä huolimatta. Tällöin puhutaan vaikeasta epilepsiasta.
Sivuston sisältö on luotu yhteistyössä Epilepsialiiton kanssa.