Lapsen hormonitoiminnan keskus on aivojen alla sijaitseva herneen kokoinen aivolisäke. Se aistii aivoista ja muualta elimistöstä saatavien viestien perusteella eri hormonien tarvetta ja ohjaa omilla säätelyhormoneilla niiden eritystä. Näin saadun palautevaikutuksen perusteella elimistön hormonitasapaino säätyy automaattisesti. Tämä järjestelmä ohjaa kilpirauhasen, lisämunuaisten ja sukurauhasten toimintaa.
Yleistä lapsen hormonitoiminnasta
Lapsen kasvu, kehitys ja aineenvaihdunta ovat eri hormonien säätelemä kokonaisuus.
Aivolisäkkeestä erittyy kasvun kannalta välttämätöntä kasvuhormonia. Sen puute johtaa lyhytkasvuisuuteen, liikaeritys erittäin harvinaiseen suurikasvuisuusoireyhtymään. Lisäksi aivolisäkkeestä erittyy vesitasapainon säätelijähormoni vasopressiinia (ADH), imetyksen aikana maidon eritystä säätelevää prolaktiinia ja synnytyksen käynnistymistä ja imetystä säätelevää oksitosiinia.
Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa keskellä. Sen erittämää tyroksiinia tarvitaan kasvuun ja kehitykseen sekä aineenvaihdunnan säätelyyn. Erityisesti kehittyvät hermosolut ovat kilpirauhashormonista riippuvaisia. Aivolisäke ohjaa kilpirauhashormonin määrää palautevaikutuksen välityksellä.
Lisämunuaiset sijaitsevat syvällä vatsaontelon yläosassa munuaisten päällä. Niistä erotetaan kuorikerros ja ydin, joilla on täysin erilaiset tehtävät. Kuorikerros tuottaa elimistön aineenvaihdunnan kannalta elintärkeää kortisolia ja suolatasapainohormoni aldosteronia. Aivolisäke ohjaa kortisolin eritystä palautevaikutuksen välityksellä.
Ydinosa tuottaa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan ja verenpaineeseen. Lisäksi lisämunuaisista erittyy pieniä määriä miessukuhormoneja.
Kiveksistä erittyvä testosteroni saa aikaan miestyyppiset muutokset elimistössä eli lihaksiston ja luuston vahvistumisen, karvoituksen lisääntymisen, hienhajun sekä ihon rasvoittumisen. Lisäksi testosteroni osallistuu kasvupyrähdykseen ja peniksen kasvuun murrosiän aikana. Aivolisäke tarkkailee elimistön tilaa ja sen erittämät säätelyhormonit ohjaavat testosteronin määrää elimistössä.
Naistyyppiset muutokset elimistössä eli rintojen ja kohdun kasvun sekä emättimen limakalvon kehittymisen murrosiässä saavat aikaan munasarjojen erittämät estrogeenit. Ne osallistuvat myös kuukautiskierron ja kehon aineenvaihdunnan säätelyyn. Luuston vahvistuminen ja kasvupyrähdyksen ajoittuminen ovat riippuvaisia estrogeeneistä.
Keltarauhashormoni eli progesteroni on naissukupuolihormoni, jota erittyy kuukautiskierron aikana munasarjaan kehittyvästä keltarauhasesta. Se osallistuu estrogeenin myötävaikutuksella kohdun limakalvon kehittymiseen kuukautiskierron loppupuolella. Kehittynyt limakalvo poistuu kuukautisvuotona, kun estrogeeni ja keltarauhashormonimäärä vähenevät kuukautiskierron lopussa.
Vatsaontelon yläosassa sijaitseva haima osallistuu elimistön aineenvaihduntaan ja suoliston toimintaan monipuolisesti. Haiman hormonisaarekkeissa syntyy insuliini- ja glukagonihormonia. Insuliinia tarvitaan, jotta solut saavat tarvitsemaansa sokeria polttoaineeksi. Glukagonia tarvitaan, jos verensokeri laskee liian alas ja maksan sokerivarastot täytyy ottaa käyttöön.
Haiman erittämät entsyymit osallistuvat ravintoaineiden pilkkomiseen ohutsuolessa. Vain entsyymien pilkkomat ravintoaineet pystyvät imeytymään suolesta verenkiertoon elimistön ravinnoksi.
Lisäkilpirauhaset sijaitsevat kaulalla olevan kilpirauhasen takapinnalla. Rauhaset erittävät verenkiertoon kalsiumin aineenvaihduntaan luustossa ja munuaisissa vaikuttavaa hormonia. Jos veren kalsiumarvo alenee, hormonin valmistus lisääntyy, mikä palauttaa kalsiumarvon normaaliksi ja päinvastoin.
D-vitamiini on nimestään huolimatta oikeasti hormoni, joka osallistuu kalsiumaineenvaihdunnan säätelyyn. Normaalisti D-vitamiinia syntyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. Suomessa auringonvalon määrä on rajallinen, minkä vuoksi ylimääräistä D-vitamiinia täytyy antaa lapsille suositusten mukainen määrä . D-vitamiinin puute voi johtaa luuston sairauksiin tai poikkeavaan luuston kehittymiseen.
Luu on elävää kudosta, joka uusiutuu ja kasvaa hormonitoiminnan ohjaamana. Lapsen pituuskasvu tapahtuu luiden rustoisissa kasvulevyissä. Riittävä ravitsemus ja D-vitamiinin saanti, liikunta sekä normaali hormonitoiminta on edellytys luuston kehittymiselle ja vahvistumiselle. Luusto on kiinteässä vuorovaikutuksessa etenkin munuaisten ja suoliston kanssa ja näiden elinten sairauksissa luuston hyvinvointi on aina huomioitava.
Päivitetty 31.1.2023