Lapsen kasvu voi häiriintyä ennen sairauden muita oireita, minkä vuoksi kasvun seuranta on oiva työkalu tunnistaa sairauksia.
Lapsen kasvussa on kolme eri vaihetta: imeväisiän, lapsuuden ja murrosiän kasvu. Jokaisella kasvuvaiheella on oma säätelijänsä. Imeväisiässä tärkeintä on ravitsemus, lapsuudessa kasvuhormoni ja murrosiässä sukupuolihormonit. Lapsen kasvu on jatkumo, joten käytännössä kaikki kasvuun vaikuttavat tekijät ovat terveelle kasvulle välttämättömiä jokaisessa vaiheessa.
| Perimä | Perimä ohjaa voimakkaasti lapsen kasvua. Pitkillä vanhemmilla on useimmiten pitkiä lapsia ja lyhyillä lyhyitä. Lisäksi lapsen kasvutapa on usein peritty joko vanhemmilta tai isovanhemmilta. Perintötekijät selittävät suurimman osan lasten yksilökohtaisista ja väestöryhmien välisistä pituuseroista. Vanhempien pituus ja kasvutapa ovatkin keskeisiä tietoja, kun lapsen kasvua arvioidaan terveydenhuollossa. |
| Ravitsemus | Riittävä ravitsemus on edellytys terveelle kasvulle. Toisaalta liiallinen ravitsemus voi johtaa lihomiseen ja pituuskasvun kiihtymiseen. Tämä ei kuitenkaan lisää aikuispituutta, vaan elimistö kuluttaa kasvuvaraansa ennenaikaisesti. Terve kasvu tarvitsee ravitsemuksesta saatavaa energiaa sekä rakennusaineita lapsen kehon tarpeisiin. Esimerkiksi kalsium ja D-vitamiini ovat välttämättömiä luun kehittymiselle. |
| Kasvuhormoni | Kasvuhormoni on välttämätöntä normaalille kasvulle. Sitä erittyy aivolisäkkeestä sysäyksittäin erityisesti yöaikaan. Keskushermosto säätelee eritystä muualta elimistöstä saatavien viestien perusteella. Luissa olevat kasvulevyt kasvavat kasvuhormonin vaikutuksesta. Kasvuhormoni säätelee myös yleistä aineenvaihduntaa elimistössä. |
| Kilpirauhashormoni | Kaulalla oleva kilpirauhanen tuottaa verenkiertoon kilpirauhashormonia eli tyroksiinia, jota eri elimet tarvitsevat toimiakseen normaalisti. Lapsen normaali kasvu ja hermoston kehitys vaativat tyroksiinia. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäke, joka mittaa tarkasti elimistön kilpirauhashormonin tarvetta. |
Sukuhormonit | Sukuhormonien eritystä säätelee aivolisäke. Keskushermosto ohjaa ja säätelee aivolisäkkeen toimintaa tarkasti. Tarkkaa tietoa siitä miten, miksi ja milloin tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, ei kuitenkaan ole. Sukuhormonit erittyvät pojilla pääasiassa kiveksistä ja tytöillä munasarjoista. Ne saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä, mutta säätelevät myös pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Murrosiässä pituuskasvu kiihtyy voimakkaasti osin sukuhormonien vaikutuksesta. |
Vanhemmat ja huolenpito | Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta terveen kasvun tueksi. Laiminlyödyn lapsen kasvulla on taipumus hidastua. Ilmiö on monitekijäinen kokonaisuus, joka ei korjaudu ennen kuin kasvuolosuhteet palautuvat normaaleiksi. Äidin raskaudenaikaisilla elämäntavoilla voi olla vaikutusta lapsen kasvuun. Esimerkiksi raskaudenaikainen tupakointi voi johtaa lapsen hitaampaan pituuskasvuun ja suurempaan lihomisriskiin. |
Muut tekijät | Kaikkia kasvua ohjaavia tekijöitä ei vielä tunneta. Lisämunuaisen erittämä kortisoli on elimistön tärkeä stressihormoni ja kasvun säätelijä, mutta suurina määrinä se voi hidastaa luuston kasvua (lisämunuaisen liikatoiminta tai lääkitys, kuten kortisonia sisältävät astmalääkkeet). Insuliini vaikuttaa sokeri- ja energia-aineenvaihdunnan tärkeimpänä säätelijänä myös lasten kasvuun. Lapsen yleinen terveys ja etenkin monet sairaudet voivat vaikuttaa kasvuun. On arvioitu, että lasten yleisten elinolojen parantuminen, lasten sairastavuuden väheneminen ja parempi ravitsemus ovat viimeisten parin sadan vuoden aikana lisänneet ja aikaistaneet lasten pituuskasvua länsimaissa huomattavasti. |