Lapsuusiän näköoireisen takaraivolohkoepilepsian yleisin alkamisikä on noin kahdeksan vuotta.
Tyypilliset näköoireet ja kohtaukset
Lapsuusiän näköoireisen takaraivolohkoepilepsian tyypillisissä kohtauksissa esiintyy erilaisia näköhäiriöitä, kuten hetkellistä sokeutta tai näkökenttäpuutoksia, tai näköhallusinaatioita. Näköhallusinaatioissa lapsi näkee esimerkiksi värikkäitä pyöreitä muotoja, jotka lisääntyvät, suurenevat ja liikkuvat näkökentässä.
Lapsen tajunta säilyy useimmissa kohtauksissa, mutta se voi häiriintyä kohtauksen pitkittyessä. Jos tajunta häiriintyy voi myös lapsen katse kääntyä sivulle.
Kohtaukset ovat yleensä lyhyitä, mutta osalla ne voivat edetä tajuttomuuskouristuskohtauksiksi. Kohtauksia esiintyy tyypillisesti useita päivässä, ja niitä seuraa usein migreenityyppinen päänsärky.
Tutkimukset ja hoito
Aivosähkökäyrätutkimuksessa eli EEG:ssä voidaan havaita takaraivolohkossa epileptisiä teräviä aaltoja eli niin sanottuja piikkejä. Joskus aivosähkökäyrämuutokset näkyvät vain unen aikana. Aivojen magneettikuvauksen tulos on normaali.
Kohtaukset reagoivat yleensä hyvin lääkkeisiin, ja osalla lapsista herkkyys kohtauksille jää pois iän myötä.
Hoidossa noudatetaan yleisesti paikallisalkuisten epilepsioiden hoitosuositusta, jossa ensisijainen lääke on okskarbatsepiini, karbamatsepiini tai levetirasetaami. Tarvittaessa voidaan harkita muita lääkevaihtoehtoja.
Ennuste ja perinnöllinen alttius
Ennuste on epävarma, mutta kohtauksettomuuden todennäköisyyden on sopivalla lääkityksellä arvioitu olevan noin 60 prosenttia.
Epilepsiaoireyhtymän taustalla epäillään olevan geneettinen herkkyys, mutta yksittäisiä geenejä ei vielä tunneta eikä niitä tutkita muuten kuin tieteellisessä tutkimustarkoituksessa.
Osuus kaikista lapsuusiällä alkavista epilepsioista on noin 0,3 prosenttia.