Toiminnallinen huonovointisuus tai pahoinvointi
Toiminnallinen huonovointisuus tai pahoinvointi on oire, jossa pahoinvointia esiintyy toistuvasti vähintään kaksi kertaa viikossa vähintään kahden viikon ajan. Pahoinvointi ei yleensä liity ruokailuun eikä pääty oksentamiseen. Oire ei myöskään ole selitettävissä millään sairaudella tai lääketieteellisellä syyllä.
Toiminnallinen oksentelu
Toiminnallinen oksentelu tarkoittaa oksentamista kerran tai useammin viikossa, ilman että oksentelun taustalla on mitään tunnistettavaa sairautta, syömishäiriöön tai ruminaatioon eli kertaalleen niellyn ruuan uudelleen pureskeluun liittyvää syytä. Jos lapsella tai nuorella on toistuvaa oksentelua, tulee sairaudet ja muut lääketieteelliset syyt sulkea pois.
Syklinen oksentelu ja ruminaatio
Syklistä oksentelua ja ruminaatio-oiretta voi esiintyä myös isommilla lapsilla. Molemmat kuuluvat toiminnallisiin oireisiin ja ovat hyvänlaatuisia sekä itsellään väistyviä.
Syklinen oksentelu tarkoittaa säännöllisin väliajoin toistuvaa oksentelua. Oire ei haittaa kasvua tai kehitystä. Oksentaminen voi kestää tunneista useampaan päivään. Lapsi palautuu nopeasti oksentelun jälkeen omaksi itsekseen ja on oireeton oksentamisjaksojen välissä. Oirejaksot ovat tyypillisesti samanlaisia.
Ruminaatio tarkoittaa sulamattoman tai osittain sulaneen ruokamassan palauttamista mahasta takaisin suuhun uudelleen pureskeltavaksi ja nieltäväksi eli märehtimistä. Hoidossa keskitytään ruoan mahdollisimman hyvään pureskeluun ja rauhalliseen ruokailutilanteeseen. Lääkkeillä ei ole vaikutusta oireeseen.
Toiminnallinen dyspepsia
Toiminnallisella dyspepsilla tarkoitetaan aterianjälkeistä täyteläisyyden tunnetta, johon voi liittyä ylävatsalle paikantuva kipu ja polte. Lapsi voi lopettaa syömisen ja sanoa olevansa täynnä, vaikkei juuri mitään syönytkään. Oireita helpottavat tiheä, säännöllinen ateriaväli (2–3 tuntia), riittävä veden juonti ja rasvaisten ruokien välttäminen.
Toiminnallinen mahakipu
Toiminnallisesta mahakivusta puhutaan, kun lapsella on vatsakipuja vähintään kerran viikossa useamman kuukauden ajan ilman, että oireisiin on löydettävissä lääketieteellistä syytä tai sairautta. Vatsakivun lisäksi voi olla esimerkiksi pääkipua. Lapsi voi muuten hyvin, hän kasvaa, paino nousee eikä taustasyynä ole ummetusta tai jatkuvaa ripulia.
Tutkimusten mukaan toiminnallista mahakipua esiintyy maailmanlaajuisesti 13.5 prosentilla 4-18 -vuotiaista lapsista.
Kipuun vaikuttuvat monet asiat. Kipu on perinteisesti mielletty varoittavaksi aistimukseksi kudosvauriosta. Tällaista kipua on esimerkiksi haavakipu tai umpilisäkkeen tulehduksen aiheuttama kipu. Kipua voi olla myös ilman elimellistä sairautta. Aivot ja maha-suolikanava ovat yhteydessä toisiinsa autonomisen hermoston sekä hypotalamus–aivolisäke–suoliyhteyden kautta. Viestintää tapahtuu molempiin suuntiin. Yhteydessä voi tapahtua säätelynhäiriöitä, joilla on tärkeä merkitys toiminnallisissa vatsakivuissa sekä muissa toiminnallisissa vatsaoireissa, kuten ärtyvän suolen oireyhtymässä eli IBS:ssä. Kipu voi alun perin olla esimerkiksi virusmahataudin aiheuttama, mutta sitten kiputuntemus pitkittyy ja jää päälle. Lapsen jännittäminen tai pelkotila voi myös joskus aiheuttaa vatsakipua.
Kipukokemus on aina todellinen eikä vain ”lapsen päässä” tai keksitty. Lapsi voi joskus luulla ja kokea, ettei häntä uskota. Vatsakipu voi vaikeuttaa nukkumista, harrastuksiin ja kouluun menoa. Vatsakivun pitkittyessä on tärkeää, että lääkäri kartoittaa oirekuvaa, arvioi lapsen kasvua ja ravitsemustilaa sekä sopii lapsen tutkimuksista ja hoidosta. Vastaanotolle tulleilta lapsilta tarkistetaan yleensä ainakin verenkuva ja keliakiavasta-aineet.
Toiminnallinen vatsakipu on hyvänlaatuinen ja itsellään väistyvä oire. Kipuun voi kokeilla esimerkiksi erilaisia rentoutumiskeinoja.