Siirry sivun sisältöön

Skolioosi

Skolioosi eli kieroselkäisyys aiheutuu selän kasvuhäiriöstä. Selkäranka käyristyy sivusuunnassa ja tähän liittyy myös nikamien kiertymistä. Skolioosin syytä ei toistaiseksi tiedetä.

Normaali selkäranka vasemmalla ja skolioosiselkäranka oikealla.

Skolioosi todetaan usein murrosiässä, nopean kasvun vaiheessa. Suomessa skolioosi todetaan noin 1–3 %:lla nuorista. Lieviä käyryyksiä esiintyy yhtä paljon tytöillä ja pojilla. Hoitoa vaativia skoliooseja esiintyy tytöillä huomattavasti enemmän kuin pojilla.

Skolioosi voidaan jakaa kongenitaaliseen (synnynnäinen nikaman muodostumishäiriö), idiopaattiseen (ei rakenteellista vikaa) tai neuromuskulaariseen (lihas- tai hermosairauteen liittyvä) muotoon. Idiopaattinen skolioosi voidaan jakaa edelleen sen mukaan, minkä ikäisellä lapsella skolioosi todetaan (imeväisiän skolioosi 0–3 v., lapsuusiän skolioosi 4–9 v., nuoruusiän skolioosi 10 v. eteenpäin). Idiopaattinen nuoruusiän skolioosi on näistä tavallisin muoto. Sekundaarinen skolioosi voi kehittyä esimerkiksi tapaturman tai luuston kehityshäiriön vuoksi. Sekundaarisesta skolioosista puhutaan myös silloin, kun skolioosia esiintyy esimerkiksi alaraajojen pituuseron tai selkäkivun johdosta.

Skolioosissa on kysymys selän vinoutumisesta sivusuunnassa yli 10 astetta mitattuna röntgenkuvasta.

Kouluterveydenhuollossa skolioosin kehittymistä seurataan skoliometrin eli selän vinouden kulmamittausapuvälineen avulla. Yli 6 asteen kierto on merkittävä ja lapsi tulee lähettää lasten ortopedin arvioon.

Vasemmalla skolioosiselkä. Oikealla kumartuessa näkyy kylkikohouma.

Skolioosi on usein oireeton. Joillakin esiintyy selän väsymistä muita enemmän tai ajoittaisia kipuja. Skolioosiselkä näyttää epäsymmetriseltä ja erityisesti kumartuessa todetaan selvä toispuoleinen kylkikohouma.

Skolioosia epäiltäessä tärkeää on lasten ortopedin suorittama tutkimus. Eteentaivutustestissä skolioosi todetaan toispuoleisena kylkikohoumana ja skoliometrilukemat tukevat tätä huomiota. Lasten ortopedin tutkimuksen ja/tai lähetteen perusteella tehdään tapauskohtaisesti skolioosin röntgentutkimus, mikäli skoliometrilukema on 7 astetta tai enemmän. Huomioitavaa on, että tutkimus tulee tehdä erityisesti lasten kuvantamiseen erikoistuneessa yksikössä. Lisäksi selkärankaa tutkitaan tapauskohtaisesti myös magneettitutkimuksella.

Skoliometri
Skolioosin kuvantaminen pyyhkäisykuvauslaitteella (EOS).
Skolioosin kuvantaminen perinteisellä röntgenkuvauksella.

Skolioosia voidaan jäädä seuraamaan tapauskohtaisesti. Skolioosi yleensä pahenee kasvuvaiheen ajan, minkä vuoksi jäljellä oleva kasvupotentiaali on merkityksellinen. Kasvun päätyttyä skolioosin eteneminen usein pysähtyy, mikäli käyryys ei ole edennyt pitkälle (yli 30 asteen). Mikäli skolioosin röntgenkuvassa radiologinen Cobbin-astemenetelmällä mitattu käyryys on 25-40 astetta, ja kasvua vielä jäljellä, skolioosin hoidoksi suositellaan tukiliivihoitoa, kovamuovista yksilöllisesti valmistettua korsettia. Käyryyden paikasta riippuen suositellaan joko 23 tunnin korsettia tai yökäytössä olevaa korsettia. Käyryyden ylittäessä 45 astetta, tulee skolioosin leikkaushoito aiheelliseksi.

Skolioosin leikkaushoito valitaan tilanteen mukaisesti. Alle 10-vuotiaalla lapsella tarvitaan usein niin sanottuja magneettitankoja, joita voidaan pidentää kasvun myötä. Murrosikäisellä selän virheasento korjataan tavallisimmin selkärangan instrumentaatiolla ja luudutuksella, joka on elinikäinen.

Skolioosileikkauksen tavoitteena on pysäyttää skolioosin eteneminen, vähentää selkäkipuja, helpottaa istumis- ja seisomistasapainoa sekä turvata hengitystoimintaa. Hoitamattomana skolioosiin liittyy merkittäviä keuhkojen häiriöitä ja tukirankaongelmia. Skolioosia ei pysty hoitamaan voimistelulla, fysioterapialla tai muilla manipulaatiokäsittelyillä.

Korsettihoito aloitetaan yleensä tilanteessa, jossa skolioosia on yli 25 astetta. Korsettihoidon eli tukiliivihoidon tavoitteena on estää selkärangan käyryyden eteneminen. Korsettihoito kestää yleensä pituuskasvun ajan. Tärkeää on motivoitua korsetin käyttöön. Perheen ja ystävien tuki on tärkeää korsettihoidon aikana.

Korsetti tehdään aina yksilöllisten mittojen perusteella. Lääkäri päättää korsettihoidon käytön tarpeen (kokopäiväinen korsettihoito tai yökorsettihoito) käyryyden sijainnin perusteella. Korsettihoidon ollessa kokopäiväinen (23 tuntia), korsetin voi riisua pesujen ja urheilun ajaksi. Aluksi korsettiin totuttelu vie aikaa ja saattaa tuntua hankalalta ja kiristävältä. Vartalo alkaa pian tottua korsettiin ja sen käyttö helpottuu. Yökorsettia pidetään yleensä vain makuuasennossa.

Korsetin pukemiseen tarvitsee usein apua, jotta korsetin saa tarpeeksi tiukasti puettua päälle. Löysällä oleva korsetti ei tue tarpeeksi hyvin eikä tavoitteet korsettihoidon onnistumisesta toteudu. Korsetti puetaan saumattoman puuvillapaidan päälle. Korsettia käytettäessä on normaalia, että iho muuttuu hieman tummemmaksi. Ihon kunnon seuranta on tärkeää. Korsettihoito ei saa aiheuttaa ihovaurioita tai puristaa liikaa. Tummentumat ihossa katoavat vähitellen korsettihoidon päätyttyä. Korsettihoito lopetetaan asteittain.

Päiväkäytössä oleva korsetti.

Leikkaushoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Leikkaukseen valmistaudutaan huolellisesti. Etukäteen tehdään muun muassa erilaisia kuvantamistutkimuksia ja otetaan laboratorionäytteitä.

Imeväisikäisen skolioosin hoito aloitetaan tavallisesti skolioosin toistokipsauksin, jonka jälkeen usein hoitoa jatketaan yksilöllisellä tukikorsetilla. Mikäli kipsihoito päästään aloittamaan riittävän varhain, voi osa lapsista parantua pysyvästi. Osa lapsista tarvitsee selkään asetettavat pidennysinstrumentaatiot (magneettitangot), jotka mahdollistavat selän kasvun. Lopullinen selkärangan luudutusleikkaus tehdään, kun se iän ja kasvun puolesta on ajankohtaista. Lapsuusiän skolioosi voi soveltua hoidettavaksi myös niin kutsutulla selkärangan pingoitusleikkauksella, jolloin kasvu korjaa skolioosin ja selkää ei tarvitse luuduttaa. Murrosikäisillä skolioosin tavallisin leikkaushoito on niin kutsuttu pedikkeliruuvi-instrumentaatio (tukiraudat) selän puolelta, jonka avulla selän käyryys oikaistaan. Nikamiin asetetaan ruuvit ja tangot, joiden avulla skolioosiselkä suoristetaan. Leikkaus kestää noin 3–4 tuntia. Leikkauksen jälkeen sairaalahoito kestää noin 4–7 päivää ja toipuminen jatkuu kotona.

Skolioosin röntgenkuva ennen ja jälkeen toimenpiteen (pedikkeliruuvi-instrumentaatio).
Skolioosiselkä ennen ja jälkeen leikkauksen.

Mitä rajoitteita leikkauksen jälkeen?

Leikkauksen jälkeen palataan kouluun 4 viikon jälkeen. Koulu- ja vapaa-ajan liikunta ovat kiellettyjä 6kk leikkauksesta. Voimakkaita selän taivutus- ja kiertoliikkeitä tulee välttää tänä aikana.

Päivitetty 1.2.2023