Liikunnan vaikutus lapsen ja nuoren diabetekseen

Liikunta tukee yleistä hyvinvointia ja auttaa diabeteksen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa. Diabetesta sairastavat voivat harrastaa samoja lajeja kuin muutkin, eikä se ole este menestyksekkäälle kilpaurheilullekaan.

​Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja vaikuttaa glukoositason ohella suotuisasti myös veren rasva-arvoihin sekä painoon.

Liikunnan vaikutus glukoositasoon on kuitenkin yksilöllinen. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa liikuntalaji ja tottumus siihen, liikunnan kesto, rasituksen taso sekä suoritukseen liittyvä stressi.

Yleensä liikunta laskee glukoositasoa. Ennen liikuntaa glukoositason on hyvä olla noin 6–8 mmol/l, mutta sopivaan lähtötasoon vaikuttaa myös se, milloin viimeksi on pistetty ateriainsuliinia ja syöty. Ylimääräinen pieni välipala voi olla tarpeen ennen liikuntaa ja pitkäkestoisen liikunnan aikana.

Liikuntaa edeltävää ateriainsuliinia voi olla hyvä pienentää, jos liikunta ajoittuu sen vaikutusaikaan. Jos taas raskaampi liikunta ajoittuu iltaan, voi olla tarpeen pienentää myös illan perusinsuliinia.

Kilpailutilanteissa tai kamppailulajeissa kehoon erittyvä adrenaliini, joka on insuliinin vastavaikuttajahormoni, saattaa nostaa glukoositasoa. Tällöin glukoositaso laskee vasta muutama tunti liikuntasuorituksen jälkeen.

Omaseurannalla on tärkeä merkitys, jotta löydetään paras tapa hoitaa verensokeria liikunnan aikana ja sen jälkeen.

 

Kyllä

Päivitetty  13.10.2021