Toimintaterapeutti arvioi ja tukee lapsen motorisia taitoja

Toimintaterapiaan ohjataan neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta. Neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä, jos on huolissaan lapsen motorisista taidoista.

​Toimintaterapiasta hyötyvät lapset, joilla on sairaudesta, vammasta tai kehityksen poikkeavuudesta johtuvia vaikeuksia selvitä arjen toiminnoista.

Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea lapsen motoristen taitojen ja hahmottamisen kehitystä ja osallistumista leikkiin, koulunkäyntiin, harrastamiseen ja itsestä huolehtimiseen.

Toimintaterapeutti arvioi lasta, jos lapsella on arjen toiminnoissa hankaluutta ikätasoon nähden tai vaikeutta osallistua ikätasolle suunnattuun toimintaan ja leikkiin. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi pukeutuminen, riisuminen, syöminen, pihaleikit, askartelu tai piirtäminen.

Toimintaterapia toteutuu tavoitteellisissa leikki- ja toimintatilanteissa, joita suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa hänen mielenkiintonsa mukaan. Menetelminä käytetään esimerkiksi leikkejä, pelejä, rakenteluja ja luovia toimintoja. Terapiassa toiminta on tarpeeksi haastavaa, hauskaa ja onnistumisen kokemuksia antavaa. Tällöin lapsen käsitys omasta itsestä vahvistuu ja hänen on helpompi selviytyä arjessa. Toimintaterapia on usein yksilöllistä, mutta se voi olla myös pari- tai ryhmämuotoista.

Toimintaterapeutti ohjaa myös vanhempia sekä tarvittaessa päiväkodin tai koulun henkilökuntaa. Lapsen kehitystä ja oppimista tukevia keinoja arkipäivän tilanteisiin suunnitellaan yhdessä. Ohjauksellinen työskentely lähiverkoston kanssa tai toimintaterapia toteutuu vastaanottokäynteinä tai koti-, koulu- tai päiväkotikäynteinä.

Toimintaterapia voi toteutua kunnallisen tai yksityisen toimintaterapeutin toteuttamana.

Toimintaterapeutti arvioi

  • karkeamotorisia taitoja: kehon hahmotusta ja hallintaa, jotka vaikuttavat lapsen liikkumiseen, esimerkiksi kiipeilyyn, pyöräilyyn, pallopeleihin ja leikkeihin, ja toimintoihin osallistumiseen toisten lasten kanssa.
  • hienomotorisia taitoja: käsien yhteistyötä, käden käytön tarkkuutta ja sorminäppäryyttä, jotka vaikuttavat suoriutumiseen erilaisista askarteluista, rakenteluista, ruokailusta ja pukeutumisesta.
  • silmä-käsi -yhteistyötä: piirtämistä, palapelien kokoamista, palikoilla rakentelua, askarteluita.
  • näönvaraista hahmottamista: yksityiskohtien erottamista kuvista, suuntien hahmottamista mallin mukaan rakentamisessa, kokonaisuuksien hahmottamista osista palapeleissä.
  • aistitiedon käsittelyä: miten lapsi reagoi eri aistimuksista (tunto, kuulo, näkö ja liike) tulevaan tietoon ja hankaloittaako lapsen mahdollinen poikkeava reagointi osallistumista arjen tilanteisiin.
  • leikkitaitoja: miten lapsi käyttää kehoaan leikeissä, uskaltaako kiipeillä, keinua, pyöriä ja hyppiä; miten lapsi rakentelee leikissä sekä miten lapsi ideoi leikkiä ja käyttää mielikuvitusta.
  • vuorovaikutustaitoja: lapsen aloitekykyä, keskittymistä ja ohjeiden mukaan toimimista.
  • omatoimisuutta arjen toiminnoissa.
motoriikan poikkeavuudet; lapsi; arviointi; toimintaterapia

Kyllä

Päivitetty  17.8.2023