Rinovirus
Rinovirukset ovat yleisimpiä flunssan aiheuttajia. Suuri osa rinovirusten aiheuttamista infektioista on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Niitä esiintyy erityisesti kevättalvisin ja syksyisin.
Rinovirus aiheuttaa yleensä ylempien hengitysteiden infektion, jonka oireita ovat nuha, kurkkukipu, ja mahdollisesti lämmön nousu. Joskus rinovirusinfektio johtaa välikorvatulehdukseen tai poskiontelotulehdukseen. Rinovirus voi liittyä myös alempien hengitysteiden infektioihin, kuten keuhkokuumeeseen tai bronkioliittiin eli ilmatiehyttulehdukseen.
Flunssan itämisaika vaihtelee viruksittain, yleensä se on 1–3 vuorokautta. Rinovirusinfektio tarttuu helposti käsien välityksellä. Myös pisaratartunta hengitystie-eritteiden kautta on mahdollinen. Rinovirusinfektioon ei ole lääkitystä vaan hoito on oireenmukaista. Rinovirusinfektiossa oireet kestävät lapsilla keskimäärin 1–2 viikkoa.
RS-virus
RSV on lyhenne sanoista respiratory syncytial virus. Isommilla lapsilla se aiheuttaa tavallisen flunssan joka paranee itsestään parissa viikossa. Alle 1 vuoden ja erityisesti alle 6 kuukauden ikäisille lapsille RSV voi aiheuttaa ilmatiehyiden tulehduksen eli bronkioliitin. RSV aiheuttaa myös keuhkokuumetta. Lääkäriin on oltava yhteydessä jos lapsella on hengitysvaikeutta. RSV:een tehoavaa viruslääkettä ei ole. Hoito on oireenmukaista.
RS-virus leviää pisaratartuntana esimerkiksi aivastusten kautta ja epäsuorasti käsien välityksellä. Lähes kaikki lapset sairastavat RSV-taudin ensimmäisten elinvuosien aikana. Sairaan lapsen on hyvä välttää kontakteja alle puolivuotisiin vauvoihin, sillä näille RS-virus voi aiheuttaa vakavan sairauden. Perhepiirissä infektion leviämistä ei kuitenkaan voi juuri estää.
Taudin itämisaika on noin 4–6 päivää.
RSV-tartunnan voi saada useita kertoja. Ensimmäinen tartunta aiheuttaa voimakkaimman taudinkuvan, minkä jälkeen oirekuva on lievempi.
RSV:n aiheuttama tauti voi johtaa jälkitauteihin, esim. välikorvatulehdukseen.
Obstruktiivisen bronkiitin oireet
- Nuha
- Kuume
- Yskä
- Hengityksen rohina tai vinkuminen
- Vaikea, ponnistava hengitys (katso video)
Obstruktiivisen bronkiitin kotihoito
- Nenän tukkoisuutta voi helpottaa nuhatipoilla ja apteekista ostettavilla niistäjillä.
- Lapsen sängynpäätyä voi nostaa ylöspäin hengityksen helpottamiseksi.
Kuumelääkkeen kotihoito-ohje
Lapselle sopiva lääkeannos lasketaan sen hetkisen painon mukaan. Lapsen ensisijainen lääke on parasetamoli.
- Parasetamoliannos 15mg/kg. Sopii kaiken ikäisille. Annosväli 6–8 tuntia.
- Ibuprofeeniannos 10mg/kg. Yli 3 kuukauden ikäisille. Annosväli 8 tuntia.
- Naprokseeniannos 5mg/kg. Yli 1-vuotiaille. Annosväli 12 tuntia. Reseptilääke.
Yleensä yksi kuumelääke riittää. Korkeasti kuumeilevalle lapselle voi antaa kahta erilaista kuumetta alentavaa lääkettä samaan aikaan.
Turvallisia vaihtoehtoja ovat:
- parasetamoli + ibuprofeeni
- parasetamoli + naprokseeni
Milloin yhteys terveydenhuoltoon?
Heti yhteys terveydenhuoltoon
- Jos lapsella on hengitysvaikeutta.
- Jos lapsen juominen ja syöminen on hankalaa.
- Jos lapsen hengitys on tihentynyttä (katso video).
Yhteys terveydenhuoltoon seuraavana päivänä tai myöhemmin
- Jos yskä jatkuu yli 2 viikkoa.
- Jos korkea kuume jatkuu yli 3 päivää.
- Jos herää epäily korvatulehduksesta.
Korvatulehdus eli otiitti
Äkillinen välikorvatulehdus on pienten lasten tauti. Korvatulehdus tulee usein flunssan jälkitautina. Nenän ja välikorvan välillä on kanava, joka säätelee välikorvaan syntyvää painetta. Pienillä lapsilla korvatorvi on lyhyempi ja ahtaampi kuin isommilla lapsilla, jolloin välikorvatulehdusta aiheuttavat bakteerit kulkeutuvat helpommin korviin.
Korvatulehdus on usein viruksen ja bakteerin yhdessä aiheuttama ja voi vaatia antibioottihoitoa. Korvatulehdusta epäiltäessä korvat täytyy tutkia lääkärin toimesta korvalampulla. Korvakipu alkaa usein yöllä, mutta hoito ei edellytä välitöntä lääkäriin lähtemistä, vaan käynti voidaan siirtää aamuun. Hoitoon menon vähäinen viivästyminen ei ole mitenkään vaaraksi korvalle. Lapselle on hyvä antaa kipulääkettä tai puuduttavia korvatippoja.
Milloin lapsi voi mennä päivähoitoon tai kouluun?
Lapsi voi mennä hoitopaikkaan tai kouluun, kun lämpö on normaali ja lapsi jaksaa olla mukana hoitopaikan päivärytmissä.
Edellinen sivuSeuraava sivu