Jokainen vanhempi haluaa, että lapselle muodostuu hyvä itsetunto. Vahva itsetunto kehittyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa myönteisten kasvukokemusten avulla, mutta itsetuntoa voi vahvistaa koko elämän ajan.
Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta on oleellista, että hän saa tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu omana ainutkertaisena itsenään, ei vain suoritusten tai onnistumisten kautta. Lapsen itsetunnolle paras mahdollinen viesti on: "Rakastan sinua siksi, että olet juuri sinä".
On hyvä huomata, ettei itsetunto ole kiinni siitä, miten seurallinen lapsi on. Yhtä lailla ujolla kuin rohkeallakin lapsella voi olla hyvä itsetunto.
Hyvä itsetunto on sitä, että
tuntee olevansa hyvä monissa asioissa
arvostaa itseään ja kokee oman elämänsä ainutkertaisena ja tärkeänä
tiedostaa ja hyväksyy heikkoutensa
arvostaa muita ihmisiä, eikä koe tarvetta loukata muita toiminnallaan
tuntee elämänsä olevan hallinnassa ja kokee pystyvänsä toimimaan itsenäisesti
uskaltaa elää itsensä näköistä elämää.
Voit vahvistaa lapsen itsetuntoa monin tavoin:
Ole läsnä, paikalla ja kuulolla lapsen arjessa.
Järjestä yhteistä aikaa ja tekemistä. Silloin lapsi kokee olevansa tärkeä. Yhteiseen tekemiseen löytyy kivoja vinkkejä esimerkiksi Lastentalon osiosta Liikunta on lapsiperheen yhteistä tekemistä. Yhteisen hassuttelun hetkiä muistellaan vielä vuosien päästä!
Anna myönteistä palautetta onnistumisesta, mutta myös yrittämisestä.
Osoita ja kerro, että vaikeistakin tilanteista selvitään.
Ole itsetuntoisen ihmisen mallina. Se tarkoittaa, että iloitset elämästä ja arvostat sitä, mitä olet. Lapset alkavat usein kohdella itseään samalla tavoin kuin vanhemmat kohtelevat itseään, joko arvostaen tai vähätellen.
Pelkät ajatukset voivat joko lannistaa tai rohkaista toimintaan. Onnistumisen elämykset ovat tärkeitä itsetunnon rakentumiselle. Ne lisäävät tunnetta osaamisesta ja auttavat muutosten tekemisessä.
Pohdi, millaisia ajatuksia ja uskomuksia perheessänne on kyvystä tehdä muutoksia. Ajatellaanko tai puhutaanko teillä usein: ”tätähän voisi kokeilla, tämä voisi toimia meillä, tämä tuntuu ihan mahdolliselta” vai ”ei me osata, ei me pystytä, liian vaikeaa”?
Lisää onnistumisia laatimalla lapselle pieniä, helposti saavutettavissa olevia tavoitteita. Huomaa onnistumiset! Ansaittu kehu hivelee jokaisen mieltä ja itsetuntoa.
Kun huomaat perheessänne lannistavia ajatuksia, kuten ”ei me pystytä”, pysähtykää niiden äärelle. Pyrkikää kyseenalaistamaan ja muuttamaan ajatuksia: ”Miksi emme pystyisi? Me osaamme kyllä, kokeillaan niin kauan, että löydetään mikä toimii!”
Rohkaise lasta pitämään puoliaan. Lapsenkin on hyvä välttää liiallista kiltteyttä ja uskaltaa sanoa myös ei.
Tutustukaa lapsen kehotyypille sopiviin liikuntalajeihin. Monissa lajeissa kehon erilaisuudesta on hyötyä, ja siitä saa myönteistä palautetta. Esimerkiksi koripallossa, judossa ja painissa suurempi kehon koko on usein hyödyksi.
Hyvä itsetunto on sitä, että
tuntee olevansa hyvä monissa asioissa
arvostaa itseään ja kokee oman elämänsä ainutkertaisena ja tärkeänä
tiedostaa ja hyväksyy heikkoutensa
arvostaa muita ihmisiä, eikä koe tarvetta loukata muita toiminnallaan
tuntee elämänsä olevan hallinnassa ja kokee pystyvänsä toimimaan itsenäisesti
uskaltaa elää itsensä näköistä elämää.
Voit vahvistaa lapsen itsetuntoa monin tavoin:
Ole läsnä, paikalla ja kuulolla lapsen arjessa.
Järjestä yhteistä aikaa ja tekemistä. Silloin lapsi kokee olevansa tärkeä. Yhteiseen tekemiseen löytyy kivoja vinkkejä esimerkiksi Lastentalon osiosta Liikunta on lapsiperheen yhteistä tekemistä. Yhteisen hassuttelun hetkiä muistellaan vielä vuosien päästä!
Anna myönteistä palautetta onnistumisesta, mutta myös yrittämisestä.
Osoita ja kerro, että vaikeistakin tilanteista selvitään.
Ole itsetuntoisen ihmisen mallina. Se tarkoittaa, että iloitset elämästä ja arvostat sitä, mitä olet. Lapset alkavat usein kohdella itseään samalla tavoin kuin vanhemmat kohtelevat itseään, joko arvostaen tai vähätellen.
Pelkät ajatukset voivat joko lannistaa tai rohkaista toimintaan. Onnistumisen elämykset ovat tärkeitä itsetunnon rakentumiselle. Ne lisäävät tunnetta osaamisesta ja auttavat muutosten tekemisessä.
Pohdi, millaisia ajatuksia ja uskomuksia perheessänne on kyvystä tehdä muutoksia. Ajatellaanko tai puhutaanko teillä usein: ”tätähän voisi kokeilla, tämä voisi toimia meillä, tämä tuntuu ihan mahdolliselta” vai ”ei me osata, ei me pystytä, liian vaikeaa”?
Lisää onnistumisia laatimalla lapselle pieniä, helposti saavutettavissa olevia tavoitteita. Huomaa onnistumiset! Ansaittu kehu hivelee jokaisen mieltä ja itsetuntoa.
Kun huomaat perheessänne lannistavia ajatuksia, kuten ”ei me pystytä”, pysähtykää niiden äärelle. Pyrkikää kyseenalaistamaan ja muuttamaan ajatuksia: ”Miksi emme pystyisi? Me osaamme kyllä, kokeillaan niin kauan, että löydetään mikä toimii!”
Rohkaise lasta pitämään puoliaan. Lapsenkin on hyvä välttää liiallista kiltteyttä ja uskaltaa sanoa myös ei.
Tutustukaa lapsen kehotyypille sopiviin liikuntalajeihin. Monissa lajeissa kehon erilaisuudesta on hyötyä, ja siitä saa myönteistä palautetta. Esimerkiksi koripallossa, judossa ja painissa suurempi kehon koko on usein hyödyksi.
Tarkistettu 9.6.2025
