Autismikirjon lasten kuntoutus tapahtuu pääosin arjen tilanteissa. Kuntoutus on tiivistä ja monipuolista, ja suunnitellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Autismin kirjoilla oleva lapsi hyötyy siitä, että arki on mahdollisimman säännöllistä, ennakoitua ja jäsennettyä eli strukturoitua. Kuvia on hyvä käyttää ohjaustilanteissa ja kommunikaation tukena.
Diaesityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä, kuinka nuorta autismikirjon lasta voidaan tukea päivittäisissä toiminnoissa, ja miten vuorovaikutusta lapseen pystytään vahvistamaan.
Suomessa kuntoutuksessa yleensä yhdistetään toimintatapoja eri menetelmistä. Keskeisiä kuntoutustavoitteita ovat
vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen,
kommunikaation tukeminen sekä
leikki- ja jäljittelytaitojen kehittäminen.
Autismikirjolla oleville lapsille suositellaan päiväkotia tarpeellisine tukitoimineen kuntoutuksellisista syistä. Yksilöllisen tarpeen mukaan lapselle voidaan suositella lisäksi puhe-, toiminta- tai musiikkiterapiaa, joihin sisältyy tiivis lähiympäristön ohjaus.
Esimerkkejä tukitoimista:
päiväohjelma ja ennakoitavuus, kuvallisten tai sanallisten päiväjärjestysten käyttö
muutosten valmistelu
ajankulun havainnollistaminen
sosiaalisten tarinoiden käyttö hankalien vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun
motivoiminen sekä positiivinen ja konkreettinen kannustus.
Autismikirjon häiriön Käypä hoito -suosituksesta löydät lisätietoa autismikirjon lapsen kuntoutuksesta, tukemista arjessa kotona, päivähoidossa ja koulussa.
Strukturoinnilla tarkoitetaan sitä, että toiminta on rakenteiltaan selkeäksi suunniteltua ja hyvin ennakoitua. Tällöin autismikirjon lapsi tietää mitä, missä ja kenen kanssa tehdään, kuinka kauan tekeminen kestää ja mitä sen jälkeen tehdään.
Strukturoinnin tukena käytetään nähdyn varaisia keinoja, kuten kuvitettua päiväjärjestystä.
Autismikirjon lasten puheterapiassa on etenkin alkuvaiheessa keskeistä vahvistaa vuorovaikutuksen perustaitoja. Näitä ovat esimerkiksi
yhteiseen toimintaan asettuminen
katsekontakti
vuorottelu
jäljittely eli matkiminen.
Lisäksi tavoitteena on usein harjoitella kommunikoinnin ydintaitoja, kuten aloitteiden tekemistä sekä viestien kohdentamista toisille ihmisille.
Puheterapiassa tavoitteena on myös etsiä lapselle toimivia kommunikointikeinoja, joiden avulla lapsi pystyisi viestimään toisten ihmisten kanssa, ja jotka tukisivat hänen kielellistä kehitystään.
Puheilmaisun vahvistamisen lisäksi kommunikointitaitoja pyritään yleensä tukemaan nähdyn varaisilla keinoilla, kuten kuvakommunikaatiolla.
Lapsen mielenkiinnon kohteet ohjaavat kuntoutusta. Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin taitojen lisäksi puheterapiassa voi olla tavoitteina esimerkiksi suun alueen aistitiedon käsittelyn, suun motoriikan tai leikin taitojen vahvistaminen. Tavoitteet laaditaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Jotta autismikirjon lapsi hyötyy puheterapiasta arjessaan ja, jotta harjoiteltavat asiat yleistyvät hänen toimintaansa, toteutetaan puheterapiaa yleensä lapsen arkiympäristössä tiiviissä yhteistyössä muun muassa vanhempien sekä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on, että lapsen kanssa toimivat ihmiset saisivat keinoja, joiden avulla voivat tukea lapsen kehitystä tavallisissa arjen tilanteissa.
Uusia taitoja harjoitellaan autismikirjon lapsen kanssa suunnitelmallisesti, askel kerrallaan.
Aikuinen auttaa lasta ja vähentää apuaan asteittain lapsen edistymisen myötä. Lasta palkitaan onnistumisista ja aluksi myös yrittämisestä kehuilla ja mieleisillä tekemisillä.
Harjoiteltavia asioita harjoitellaan eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa, jotta ne yleistyisivät. Lapsen aloitteellisuuden vahvistaminen ja mielenkiinnonkohteiden huomiointi on olennaisen tärkeää.
Autismikirjon häiriötä sairastavalle lapselle ja hänen perheelleen voi olla hyödyllistä tavata muita diagnoosin saaneita. Vertainen ymmärtää usein parhaiten niitä tilanteita, joita perheet arjessa kohtaavat.
Terveyskylän Vertaistalo auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään löytämään vertaistukea ja luotettavaa tietoa vertaistuesta. Vertaistaloon on kerätty yhteen potilasjärjestöjen tarjoamat vertaistuen palvelut.
Autismikirjon häiriötä sairastavalle lapselle ja hänen perheelleen voi olla hyödyllistä tavata muita diagnoosin saaneita. Vertainen ymmärtää usein parhaiten niitä tilanteita, joita perheet arjessa kohtaavat.
Terveyskylän Vertaistalo auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään löytämään vertaistukea ja luotettavaa tietoa vertaistuesta. Vertaistaloon on kerätty yhteen potilasjärjestöjen tarjoamat vertaistuen palvelut.
Autismiliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on toimintaa ympäri Suomea. Liiton koulutetut vertaisosaajat voivat olla tukena siinä vaiheessa, kun autismikirjon diagnoosi on vielä tuore.
Lue lisää Vertaistalon sekä Autismiliiton sivuilta.
Suomessa kuntoutuksessa yleensä yhdistetään toimintatapoja eri menetelmistä. Keskeisiä kuntoutustavoitteita ovat
vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen,
kommunikaation tukeminen sekä
leikki- ja jäljittelytaitojen kehittäminen.
Autismikirjolla oleville lapsille suositellaan päiväkotia tarpeellisine tukitoimineen kuntoutuksellisista syistä. Yksilöllisen tarpeen mukaan lapselle voidaan suositella lisäksi puhe-, toiminta- tai musiikkiterapiaa, joihin sisältyy tiivis lähiympäristön ohjaus.
Esimerkkejä tukitoimista:
päiväohjelma ja ennakoitavuus, kuvallisten tai sanallisten päiväjärjestysten käyttö
muutosten valmistelu
ajankulun havainnollistaminen
sosiaalisten tarinoiden käyttö hankalien vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun
motivoiminen sekä positiivinen ja konkreettinen kannustus.
Autismikirjon häiriön Käypä hoito -suosituksesta löydät lisätietoa autismikirjon lapsen kuntoutuksesta, tukemista arjessa kotona, päivähoidossa ja koulussa.
Strukturoinnilla tarkoitetaan sitä, että toiminta on rakenteiltaan selkeäksi suunniteltua ja hyvin ennakoitua. Tällöin autismikirjon lapsi tietää mitä, missä ja kenen kanssa tehdään, kuinka kauan tekeminen kestää ja mitä sen jälkeen tehdään.
Strukturoinnin tukena käytetään nähdyn varaisia keinoja, kuten kuvitettua päiväjärjestystä.
Autismikirjon lasten puheterapiassa on etenkin alkuvaiheessa keskeistä vahvistaa vuorovaikutuksen perustaitoja. Näitä ovat esimerkiksi
yhteiseen toimintaan asettuminen
katsekontakti
vuorottelu
jäljittely eli matkiminen.
Lisäksi tavoitteena on usein harjoitella kommunikoinnin ydintaitoja, kuten aloitteiden tekemistä sekä viestien kohdentamista toisille ihmisille.
Puheterapiassa tavoitteena on myös etsiä lapselle toimivia kommunikointikeinoja, joiden avulla lapsi pystyisi viestimään toisten ihmisten kanssa, ja jotka tukisivat hänen kielellistä kehitystään.
Puheilmaisun vahvistamisen lisäksi kommunikointitaitoja pyritään yleensä tukemaan nähdyn varaisilla keinoilla, kuten kuvakommunikaatiolla.
Lapsen mielenkiinnon kohteet ohjaavat kuntoutusta. Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin taitojen lisäksi puheterapiassa voi olla tavoitteina esimerkiksi suun alueen aistitiedon käsittelyn, suun motoriikan tai leikin taitojen vahvistaminen. Tavoitteet laaditaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Jotta autismikirjon lapsi hyötyy puheterapiasta arjessaan ja, jotta harjoiteltavat asiat yleistyvät hänen toimintaansa, toteutetaan puheterapiaa yleensä lapsen arkiympäristössä tiiviissä yhteistyössä muun muassa vanhempien sekä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on, että lapsen kanssa toimivat ihmiset saisivat keinoja, joiden avulla voivat tukea lapsen kehitystä tavallisissa arjen tilanteissa.
Uusia taitoja harjoitellaan autismikirjon lapsen kanssa suunnitelmallisesti, askel kerrallaan.
Aikuinen auttaa lasta ja vähentää apuaan asteittain lapsen edistymisen myötä. Lasta palkitaan onnistumisista ja aluksi myös yrittämisestä kehuilla ja mieleisillä tekemisillä.
Harjoiteltavia asioita harjoitellaan eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa, jotta ne yleistyisivät. Lapsen aloitteellisuuden vahvistaminen ja mielenkiinnonkohteiden huomiointi on olennaisen tärkeää.
Autismikirjon häiriötä sairastavalle lapselle ja hänen perheelleen voi olla hyödyllistä tavata muita diagnoosin saaneita. Vertainen ymmärtää usein parhaiten niitä tilanteita, joita perheet arjessa kohtaavat.
Terveyskylän Vertaistalo auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään löytämään vertaistukea ja luotettavaa tietoa vertaistuesta. Vertaistaloon on kerätty yhteen potilasjärjestöjen tarjoamat vertaistuen palvelut.
Autismikirjon häiriötä sairastavalle lapselle ja hänen perheelleen voi olla hyödyllistä tavata muita diagnoosin saaneita. Vertainen ymmärtää usein parhaiten niitä tilanteita, joita perheet arjessa kohtaavat.
Terveyskylän Vertaistalo auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään löytämään vertaistukea ja luotettavaa tietoa vertaistuesta. Vertaistaloon on kerätty yhteen potilasjärjestöjen tarjoamat vertaistuen palvelut.
Autismiliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on toimintaa ympäri Suomea. Liiton koulutetut vertaisosaajat voivat olla tukena siinä vaiheessa, kun autismikirjon diagnoosi on vielä tuore.
Lue lisää Vertaistalon sekä Autismiliiton sivuilta.
Tarkistettu 24.3.2026
