Siirry sivun sisältöön

Laktoosi-intoleranssi lapsella

Laktoosi-intoleranssi kehittyy useimmissa tapauksissa aikaisintaan muutaman vuoden iässä. Kun lapsella on todettu laktoosi-intoleranssi, ruokavaliossa tulee suosia laktoosittomia tai vähälaktoosisia tuotteita, joita on saatavilla runsaasti.

Kaikilla terveillä vauvoilla on heti syntymän jälkeen riittävästi laktaasientsyymiä, joka pilkkoo äidinmaidon mukana tulevan laktoosin eli maitosokerin. Laktoosi on pääasiallinen äidinmaidon ja muiden maitojen hiilihydraatti. Osalta ihmisiä laktaasin määrä vähenee iän myötä aiheuttaen laktoosi-intoleranssin, useimmissa tapauksissa kuitenkin vasta aikaisintaan muutaman vuoden iässä. Laktoosi-intoleranssin esiintyminen on Suomessa aikuisillakin harvinaisempaa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.

Suomessa syntyy vuosittain vain yksittäisiä vauvoja, jotka eivät synnynnäisen laktaasivajeen takia siedä lainkaan laktoosia. Heidän ruokavalionsa on laktoositon läpi elämän.

Laktoosi-intoleranssi johtuu siitä, että suolessa laktoosia eli maitosokeria hajottavan entsyymin tuotanto on vähentynyt. Suolessa pilkkoutumatta jäävä laktoosi imee suolen sisälle nestettä. Samalla muodostuu liikaa suolistokaasuja.

Laktoosi-intoleranssin oireita ovat muun muassa

  • vatsan turvottelu

  • vatsakivut

  • ilmavaivat

  • ripuli.

Oireet alkavat yleensä 1–2 tuntia paljon laktoosia sisältävän ruoan tai juoman syömisen jälkeen. Pelkkä laktoosi-intoleranssi ei aiheuta laihtumista tai kasvun hidastumista.

Laktoosi-intoleranssin diagnostiikassa voidaan käyttää geenitestiä, joka kertoo, onko lapsella laktoosi-intoleranssin riskiä runsaasti lisäävä geenimuutos. Positiivinen geenitesti ei kuitenkaan kerro sitä, onko lapselle jo kehittynyt laktaasin vaje vai ei. Toisaalta, mikäli lapsen geenitesti on normaali, laktoosi-intoleranssin mahdollisuus on hyvin pieni.

Lapsen vatsavaivojen syitä on monia ja monet niistä ovat nopeasti ohimeneviä. Vaikka olisi vahva epäily maidon aiheuttamista oireista, maitovalmisteiden käyttöä ei kannata rajoittaa ennen kuin laktoosi-intoleranssi on diagnosoitu.

Diagnosoinnissa joudutaan usein turvautumaan laktoosille altistukseen tai sen välttämiseen. Laktoosin vähentämisen tai kokonaan välttämisen jälkeen oireet poistuvat yleensä parissa viikossa ja palaavat, kun lapsi alkaa uudelleen käyttää laktoosia sisältäviä ruokia tai juomia. Omatoimisia kokeiluja ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä niistä voi tulla virheellisiä johtopäätöksiä.

Pienillä vauvoilla esiintyy maitoallergiaa, joka tarkoittaa allergiaa maidon proteiineja kohtaan. Maitoallergia oireilee esimerkiksi ripulointina, iho-oireina ja vauvan kasvun tai painon nousun hidastumisena. Toinen poissuljettava sairaus on keliakia, jossa lapsi ei siedä viljojen gluteenia. Nämäkin kuuluvat lääkärin selviteltäviin sairauksiin. Omatoimisesti lapsen ruokavaliota ei kannata ryhtyä rajoittamaan.

Nykyisin markkinoilla on runsaasti elintarvikkeita, joista laktoosi on joko poistettu kokonaan tai joissa sen määrä on vähäinen. Laktoosittomien tai vähälaktoosisten tuotteiden saatavuus on tärkeää, sillä mikäli lapsi ei käytä maitotuotteita, hänen kalsiumin saantinsa jää liian pieneksi.

Laktoosi-intoleranssista kärsiville lapsille suositellaan tavallisen maidon sijaan vähälaktoosista tai laktoositonta maitojuomaa tai piimää ja esimerkiksi jogurttia, viiliä tai kalsiumilla täydennettyjä viljajuomia. Kovissa, höylättävissä juustoissa ei ole laktoosia, ja hapanmaitotuotteiden laktoosipitoisuus on pieni. Suositeltavinta on käyttää laktoosittomia tai vähälaktoosisia maitovalmisteita sekä kypsytettyjä juustoja iänmukaisen suosituksen mukaan.

D-vitamiinin riittävästä saannista tulee huolehtia antamalla lapselle D-vitamiinivalmistetta iänmukaisen suosituksen mukaan.

Tarkistettu 9.6.2025