Lasten lääkeallergia

Välittömässä lääkeallergisen reaktiossa oire ilmaantuu tunnin kuluessa lääkkeen nauttimisesta. Sen taustalla saattaa olla IgE-välitteinen herkistyminen lääkkeelle tai lääkkeen apuaineelle, mikä voidaan todeta allergiatestissä.

• Välittömän lääkeallergisen reaktion oireita ovat nokkosrokko ja turvotukset, usein huulissa ja silmien ympärillä.

• Yleisin välittömän oireen aiheuttaja on penisilliini tai penisilliinin sukuinen antibiootti.

• Välitön reaktio vaatii aiemman altistumisen lääkkeelle. Reaktio on toistettavissa ja syntyy joka kerta kun lääkettä käytetään, usein aikaisempaa voimakkaampana.

Viivästynyt lääkeallergisen reaktio tulee useiden tuntien kuluttua lääkkeen nauttimisesta. Joskus se ilmaantuu vasta lääkekuurin lopussa.

• Allergiatesteistä ei ole apua viivästyneen reaktion toteamisessa.

• Viivästyneet oireet ovat erilaisia iho-oireita.

Lasten lääkeallergiaepäilyissä yleisin oire on ihottuma, mutta todellisuudessa ihottuman aiheuttaja on harvoin lääkeaine. Tämä johtunee siitä, että infektio, johon lääke on määrätty, voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin lääkeallergia. Infektion ja allergian aiheuttaman ihottumaa ei voi erottaa silmämääräisesti eikä testeillä. Infektio ja antibiootti voivat myös yhdessä aiheuttaa ihottumaa.

Ihottumien jälkeen yleisin oire on nokkosrokko- ja turvotusoireet.

Anafylaktiset lääkeallergiareaktiot ovat lapsilla harvinaisia.

Antibioottiallergiaepäily lapsella

Lasten lääkereaktion aiheuttajaksi epäillään tavallisesti jotain antibioottia. Antibioottiallergia on lapsilla kuitenkin hyvin harvinainen.

• Jos iho-oire esiintyy ensimmäisen kerran lievänä antibioottikuurin aikana, kuuria ei tarvitse keskeyttää. Samaa lääkettä voi käyttää myös uudelleen.

• Jos iho-oire on voimakas, antibiootin käyttö lopetetaan ja lääkäri harkitsee, onko toisenlaiselle antibiootille tarvetta.

Tulehduskipulääke oireiden aiheuttajana

Tulehduskipulääkkeistä yleisimmin oireita aiheuttaa ibuprofeeni.

Tyypillinen oire tulee muutaman tunnin kuluttua lääkkeen nauttimisesta.

Silmäluomien ja huulien turvotus sekä ihottuma ovat tyypillisiä ibuprofeenin aiheuttamia oireita.

Lääkeallergian selvittelyn alkukartoitukseen kuuluu:

• oireiden vaikeusasteen selvittäminen

• käytettyjen lääkkeiden selvittäminen

• reaktion alun ja lopun ajankohdan ja keston määrittäminen

• mahdollisen annetun hoidon laadun selvittäminen.

Tarkempia selvittelyjen tekoa harkitaan, kun

• epäilty allergiaoire on merkittävä tai oire toistuu

• lääke, jonka epäillään aiheuttaneen oireilun, on tärkeä lapsen hoidolle

• epäillyn allergian takia vähintään kolme antibioottia on käyttökiellossa.

Lääkeallergioiden selvittelyllä pyritään estämään

• vakavat allergiset reaktiot

• välttämään turhat lääkerajoitukset tai

• löytämään sopiva vaihtoehtoinen lääke.

Jos epäillään IgE-välitteistä lääkeallergiaa, verinäytteestä määritetään spesifinen IgE.

• Jos testin tulos on positiivinen, lapsi katsotaan allergiseksi kyseiselle lääkeaineelle.

• Jos tulos on negatiivinen, voidaan ongelmatilanteissa tehdä altistus epäillylle lääkeaineelle.

Lääkkeiden aiheuttamat reaktiot ovat harvoin IgE-välitteisiä, jolloin lääkeallergia ei selviä allergiatestissä. Tarvittaessa tällöin voidaan sairaalassa tehdä valvottu lääkealtistus. Jotta infektio ei häiritse lääkealtistustuloksen tulkintaa, tulee lapsen olla täysin terve.

Joskus, kuten epäiltäessä puuduteallergiaa, käytetään lääkereaktioiden tutkimisessa ihonsisäisiä testejä.

Ensisijainen hoito lääkereaktiossa on oireita aiheuttavan lääkkeen käytön välttäminen.

Mahdollista nokkosrokko-oiretta hoidetaan antihistamiinilla. Normaaliin hoitoannokseen verrattuna annos on tällöin kaksinkertainen. Vaikeat reaktiot hoidetaan sairaalassa.

Yleistynyt allerginen reaktio eli anafylaksia, vaatii välittömästi lihakseen annettavan adrenaliinin ja jatkohoitona antihistamiinia sekä lyhyen kortisonikuurin.