Jos alle 16-vuotiaalla on todettu vähintään kuusi viikkoa kestänyt niveltulehdus yhdessä tai useammassa nivelessä, eikä sille löydy muita syitä, nimitetään tautia lastenreumaksi. Lääketieteellisissä teksteissä siitä käytetään myös nimitystä lapsuuden idiopaattinen (syytä ei tunneta) niveltulehdus eli juveniili idiopaattinen artriitti.
Lastenreumaan sairastuvat ovat usein taaperoikäisiä, alle 3-vuotiaita tyttöjä. Lastenreuma onkin pääosin tyttöjen sairaus.
Lastenreuma ei ole kaikilla samanlainen tauti, vaan sen oireet, vaikeus ja kesto vaihtelevat suuresti eri potilailla.
Huolimatta siitä, että taudin syytä ei tunneta, voidaan lastenreumaa nykyään hoitaa tehokkaasti erilaisilla tulehdusta estävillä lääkkeillä. Lääkehoidon ja tarvittaessa fysioterapian avulla lähes kaikki lapset voivat viettää normaalia elämää ikätovereidensa tapaan, harrastaa liikuntaa ja urheilla.
Noin kolmasosalla potilaista lastenreuma kestää lapsuuden aikana muutamia vuosia. Kahdella kolmasosalla tarvitaan pitkäaikaisempaa lääkitystä, jotta nivelten tulehdus saadaan pysymään hyvin kurissa.
Avoin suhtautuminen edesauttaa hyväksymistä ja sopeutumista pitkäaikaiseen sairauteen. Lapsi tulee ottaa mukaan reuman hoitoon ja lisätä vähitellen vastuuta ikätason mukaan. Sairaudesta kannattaa keskustella avoimesti. Lasta kannustetaan liikkumaan esimerkiksi leikin avulla, sillä reuma ei yleensä rajoita liikunnan harrastamista.
Tavoitteena on mahdollisimman normaali elämä, jossa arki on sujuvaa. Riittävä uni, terveellinen, monipuolinen ravinto ja säännöllinen liikunta tukevat reuman hoitoa.