Lastenreumaan sairastavan sosiaaliturva
Kela korvaa lastenreumaan sairastuneen lapsen vanhemmille erilaisia sairastumisesta aiheutuvia kuluja.
Kela korvaa reuman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen kuluja yhdensuuntaisen ja/tai vuotuisen omavastuun ylittyessä. Matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen lähimpään hoitopaikkaan. Kela korvaa taksilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tehdyn matkan kustannukset, mikäli lasta hoitava taho on todennut lapsen terveydentilan edellyttävän taksin tai muun erityiskulkuneuvon käyttöä.
Reuman hoitoon määrätyt lääkkeet ovat pääsääntöisesti 65 % korvattavia (alempi erityiskorvaus). Erityiskorvausoikeutta haetaan toimittamalla lääkärinlausunto B Kelaan. Kun Kela on myöntänyt oikeuden erityiskorvattavuuteen, saa korvauksen suoraan apteekista. Kela lähettää lapselle uuden kela-kortin, jossa on merkintä erityiskorvausoikeudesta (AE 202).
Reuman hoidossa käytettävät niin sanotut biologiset lääkkeet ovat rajoitetusti erityiskorvattavia. Niihin on mahdollisuus saada 65 %:n korvaus, kun toimittaa Kelaan lääkärinlausunnon B biologisten lääkkeiden tarpeesta. Korvausoikeuden (AE 281 saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan).
Reumaa sairastava lapsi voi saada alle 16-vuotiaan perusvammaistukea, kun reumasairaus on aktiivinen (esimerkiksi lapsella on toistuvia niveltulehduksia) ja lapsi tarvitsee lääkehoidon lisäksi säännöllistä kuntoutusta (sisältäen kotiharjoitteet). Perusvammaistukea voi saada myös, jos lapsi tarvitsee reuman vuoksi ikätasoaan enemmän apua arkipäivän toiminnoissaan.
Korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea lapsi voi saada, jos lääkehoito ei tehoa ja niveltulehdus pitkittyy vaikeuttaen lapsen liikkumista. Tällöin lapsi tarvitsee paljon apua arkipäivän toiminnoissa, säännöllistä kuntoutusta sekä apuvälineitä liikkumiseen tai häntä täytyy kantaa.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei makseta, jos lapsen reuma pysyy lääkityksellä oireettomana eikä hän tarvitse säännöllisiä hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta.
Kun vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan reumaa sairastavan lapsensa hoitoon kuusi tuntia tai enemmän sairaalan osastolla tai ennalta sovitulla poliklinikkakäynnillä ja on tämän vuoksi estynyt tekemästä omaan työtään, vanhempi voi saada erityishoitorahaa kelasta ansionmenetyksen korvaukseksi. Vanhemman osallistuessa 7–15-vuotiaan reumaa sairastavan lapsensa sairaalahoitoon tai ennalta sovitulle poliklinikkakäynnille kuusi tuntia tai enemmän, voi vanhempi saada erityishoitorahaa ansionmenetyksen korvaukseksi, jos lapsen reuma on aktiivisessa vaiheessa tai käynnillä todetaan hoitotasapainossa olleen reuman aktivoituneen ja vaativan lääkityksen tehostamista. Kortisonipistoksen jälkeen erityishoitorahaa voi vanhempi saada pistoksen antamispäivän lisäksi seuraavalta kotihoitopäivältä lapsen iästä riippumatta. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa hoitavan lääkärin on D-todistuksessa todettava vanhemman hoitoon osallistuminen tarpeelliseksi.
Matkakorvaukset
Kela korvaa reuman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen kuluja yhdensuuntaisen ja/tai vuotuisen omavastuun ylittyessä. Matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen lähimpään hoitopaikkaan. Kela korvaa taksilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tehdyn matkan kustannukset, mikäli lasta hoitava taho on todennut lapsen terveydentilan edellyttävän taksin tai muun erityiskulkuneuvon käyttöä.
Lääkekorvaukset
Reuman hoitoon määrätyt lääkkeet ovat pääsääntöisesti 65 % korvattavia (alempi erityiskorvaus). Erityiskorvausoikeutta haetaan toimittamalla lääkärinlausunto B Kelaan. Kun Kela on myöntänyt oikeuden erityiskorvattavuuteen, saa korvauksen suoraan apteekista. Kela lähettää lapselle uuden kela-kortin, jossa on merkintä erityiskorvausoikeudesta (AE 202).
Reuman hoidossa käytettävät niin sanotut biologiset lääkkeet ovat rajoitetusti erityiskorvattavia. Niihin on mahdollisuus saada 65 %:n korvaus, kun toimittaa Kelaan lääkärinlausunnon B biologisten lääkkeiden tarpeesta. Korvausoikeuden (AE 281 saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan).
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Reumaa sairastava lapsi voi saada alle 16-vuotiaan perusvammaistukea, kun reumasairaus on aktiivinen (esimerkiksi lapsella on toistuvia niveltulehduksia) ja lapsi tarvitsee lääkehoidon lisäksi säännöllistä kuntoutusta (sisältäen kotiharjoitteet). Perusvammaistukea voi saada myös, jos lapsi tarvitsee reuman vuoksi ikätasoaan enemmän apua arkipäivän toiminnoissaan.
Korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea lapsi voi saada, jos lääkehoito ei tehoa ja niveltulehdus pitkittyy vaikeuttaen lapsen liikkumista. Tällöin lapsi tarvitsee paljon apua arkipäivän toiminnoissa, säännöllistä kuntoutusta sekä apuvälineitä liikkumiseen tai häntä täytyy kantaa.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei makseta, jos lapsen reuma pysyy lääkityksellä oireettomana eikä hän tarvitse säännöllisiä hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta.
Erityishoitoraha
Kun vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan reumaa sairastavan lapsensa hoitoon kuusi tuntia tai enemmän sairaalan osastolla tai ennalta sovitulla poliklinikkakäynnillä ja on tämän vuoksi estynyt tekemästä omaan työtään, vanhempi voi saada erityishoitorahaa kelasta ansionmenetyksen korvaukseksi. Vanhemman osallistuessa 7–15-vuotiaan reumaa sairastavan lapsensa sairaalahoitoon tai ennalta sovitulle poliklinikkakäynnille kuusi tuntia tai enemmän, voi vanhempi saada erityishoitorahaa ansionmenetyksen korvaukseksi, jos lapsen reuma on aktiivisessa vaiheessa tai käynnillä todetaan hoitotasapainossa olleen reuman aktivoituneen ja vaativan lääkityksen tehostamista. Kortisonipistoksen jälkeen erityishoitorahaa voi vanhempi saada pistoksen antamispäivän lisäksi seuraavalta kotihoitopäivältä lapsen iästä riippumatta. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa hoitavan lääkärin on D-todistuksessa todettava vanhemman hoitoon osallistuminen tarpeelliseksi.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 6.2.2023