Lastenreumaan sairastavan sosiaaliturva
Kela korvaa lastenreumaan sairastuneen lapsen vanhemmille erilaisia sairastumisesta aiheutuvia kuluja.
Kela korvaa reuman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen kuluja yhdensuuntaisen ja/tai vuotuisen omavastuun ylittyessä. Matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen lähimpään hoitopaikkaan. Kela korvaa taksilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tehdyn matkan kustannukset, mikäli lasta hoitava taho on todennut lapsen terveydentilan edellyttävän taksin tai muun erityiskulkuneuvon käyttöä.
Reuman hoitoon määrätyistä lääkkeistä saa yleensä 65 prosentin erityiskorvauksen eli alemman erityiskorvauksen. Erityiskorvausoikeutta haetaan toimittamalla lääkärin B-lausunto Kelaan. Kun Kela on myöntänyt korvausoikeuden, korvauksen saa yleensä suoraan apteekissa. Kela lähettää lapselle uuden Kela-kortin, johon erityiskorvausoikeus (AE 202) on merkitty.
Reuman hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät ovat rajoitetusti erityiskorvattavia. Niiden korvausoikeutta (AE 281) varten tarvitaan lääkärin B-lausunto kyseisen lääkkeen tarpeesta. Korvausoikeus myönnetään yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Reumaa sairastava alle 16-vuotias lapsi voi saada vammaistukea, jos hän tarvitsee reuman vuoksi enemmän hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta kuin muut samanikäiset lapset. Tukea ei myönnetä pelkän reumadiagnoosin perusteella, vaan lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan. Tuen ja hoidon tarpeen tulee arviolta kestää vähintään kuusi kuukautta.
Perusvammaistukea voi saada, jos lapsen reumasairaus on aktiivinen ja hän sen vuoksi tarvitsee lääkehoidon lisäksi säännöllistä kuntoutusta, kuten kotona tehtäviä harjoitteita.
Lapsi voi saada korotettua vammaistukea, jos lääkehoito ei tehoa ja niveltulehdus pitkittyy niin, että lapsen liikkuminen vaikeutuu. Tällöin lapsi tarvitsee paljon apua arjen toiminnoissa ja säännöllistä kuntoutusta. Hän voi myös tarvita apuvälineitä liikkumiseen tai häntä täytyy kantaa.
Vammaistukea ei makseta, jos lapsen reuma pysyy lääkityksellä oireettomana eikä hän tarvitse säännöllisiä hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta.
Lapsen vammaistuen ikäraja nousee 18 vuoteen 1.1.2027
Kelan erityishoitoraha korvaa lyhytaikaista ansionmenetystä, joka aiheutuu siitä, että vanhempi osallistuu alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen. Erityishoitorahaa voi saada, kun lapsen hoito tai kuntoutus tapahtuu sairaalassa, sairaalahoitoon liittyvässä kotihoidossa tai sopeutumisvalmennuskurssilla.
Erityishoitorahan saamisen edellytyksenä on, että vanhempi ei voi tehdä työtään eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Vanhemman tulee osallistua lapsen hoitoon tai kuntoutukseen vähintään neljä tuntia vuorokaudessa. Jos lapsi on 7–15-vuotias, edellytyksenä on lisäksi, että lapsen sairaus on vaikea.
Lääkäri voi kirjoittaa D-todistuksen erityishoitorahan hakemista varten, jos lapsen reuma on aktiivisessa vaiheessa tai vastaanotolla todetaan reuman aktivoituneen ja vaativan lääkityksen tehostamista. Kortisonipistoksen jälkeen D-todistus voidaan kirjoittaa pistoksen antamispäivän lisäksi seuraavalta kotihoitopäivältä lapsen iästä riippumatta.
Erityishoitorahaa haetaan Kelan SV 89 -lomakkeella. Sitä voi hakea takautuvasti neljän kuukauden ajalta.
Matkakorvaukset
Kela korvaa reuman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen kuluja yhdensuuntaisen ja/tai vuotuisen omavastuun ylittyessä. Matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen lähimpään hoitopaikkaan. Kela korvaa taksilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tehdyn matkan kustannukset, mikäli lasta hoitava taho on todennut lapsen terveydentilan edellyttävän taksin tai muun erityiskulkuneuvon käyttöä.
Lääkekorvaukset
Reuman hoitoon määrätyistä lääkkeistä saa yleensä 65 prosentin erityiskorvauksen eli alemman erityiskorvauksen. Erityiskorvausoikeutta haetaan toimittamalla lääkärin B-lausunto Kelaan. Kun Kela on myöntänyt korvausoikeuden, korvauksen saa yleensä suoraan apteekissa. Kela lähettää lapselle uuden Kela-kortin, johon erityiskorvausoikeus (AE 202) on merkitty.
Reuman hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät ovat rajoitetusti erityiskorvattavia. Niiden korvausoikeutta (AE 281) varten tarvitaan lääkärin B-lausunto kyseisen lääkkeen tarpeesta. Korvausoikeus myönnetään yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Lapsen vammaistuki
Reumaa sairastava alle 16-vuotias lapsi voi saada vammaistukea, jos hän tarvitsee reuman vuoksi enemmän hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta kuin muut samanikäiset lapset. Tukea ei myönnetä pelkän reumadiagnoosin perusteella, vaan lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan. Tuen ja hoidon tarpeen tulee arviolta kestää vähintään kuusi kuukautta.
Perusvammaistukea voi saada, jos lapsen reumasairaus on aktiivinen ja hän sen vuoksi tarvitsee lääkehoidon lisäksi säännöllistä kuntoutusta, kuten kotona tehtäviä harjoitteita.
Lapsi voi saada korotettua vammaistukea, jos lääkehoito ei tehoa ja niveltulehdus pitkittyy niin, että lapsen liikkuminen vaikeutuu. Tällöin lapsi tarvitsee paljon apua arjen toiminnoissa ja säännöllistä kuntoutusta. Hän voi myös tarvita apuvälineitä liikkumiseen tai häntä täytyy kantaa.
Vammaistukea ei makseta, jos lapsen reuma pysyy lääkityksellä oireettomana eikä hän tarvitse säännöllisiä hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta.
Lapsen vammaistuen ikäraja nousee 18 vuoteen 1.1.2027
Erityishoitoraha
Kelan erityishoitoraha korvaa lyhytaikaista ansionmenetystä, joka aiheutuu siitä, että vanhempi osallistuu alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen. Erityishoitorahaa voi saada, kun lapsen hoito tai kuntoutus tapahtuu sairaalassa, sairaalahoitoon liittyvässä kotihoidossa tai sopeutumisvalmennuskurssilla.
Erityishoitorahan saamisen edellytyksenä on, että vanhempi ei voi tehdä työtään eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Vanhemman tulee osallistua lapsen hoitoon tai kuntoutukseen vähintään neljä tuntia vuorokaudessa. Jos lapsi on 7–15-vuotias, edellytyksenä on lisäksi, että lapsen sairaus on vaikea.
Lääkäri voi kirjoittaa D-todistuksen erityishoitorahan hakemista varten, jos lapsen reuma on aktiivisessa vaiheessa tai vastaanotolla todetaan reuman aktivoituneen ja vaativan lääkityksen tehostamista. Kortisonipistoksen jälkeen D-todistus voidaan kirjoittaa pistoksen antamispäivän lisäksi seuraavalta kotihoitopäivältä lapsen iästä riippumatta.
Erityishoitorahaa haetaan Kelan SV 89 -lomakkeella. Sitä voi hakea takautuvasti neljän kuukauden ajalta.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 6.2.2023

