Ennenaikaisena syntynyt lapsi ei ole saanut loppuraskaudessa eväsvasta-aineita äidiltä istukan kautta. Mitä ennenaikaisempana lapsi on syntynyt, sitä heikompi vastustuskyky hänellä on sairauksia vastaan.
Tuore rintamaito sisältää vasta-aineita, jotka suojaavat lasta muun muassa suolisto- ja hengitystieinfektioilta ja myöhemmin imeväisiässä myös korvatulehduksilta. Rintaruokintaa suositellaankin jatkettavan koko ensimmäisen ikävuoden ajan, jos siihen on mahdollisuus.
Alentuneen vastustuskyvyn vuoksi rokotusten avulla saatu vasta-ainesuoja on keskoselle erittäin tärkeä. Rokotukset annetaan kalenteri-iän mukaisesti neuvolassa. Jos rokotusohjelman aloitus viivästyy, voidaan rokotuksia antaa nopeutetulla aikataululla.
Tuberkuloosirokotus annetaan riskiryhmään kuuluville lapsille keskimäärin laskettuun aikaan mennessä.
Täysiaikaisena syntyneille lapsille rotarokotesarja aloitetaan kuuden viikon iästä alkaen. Ensimmäinen rokoteannos annetaan 12 viikon ikään mennessä. Hyvin ennenaikaisena syntyneille lapsille rotarokotesarja voidaan aloittaa 14+6 viikon kalenteri-ikään asti lääkärin ohjeen mukaisesti. Alle 25 raskausviikolla syntyneille rotarokotetta ei suositella lainkaan.
| Tuberkuloosi eli BCG-rokotus riskiryhmille | BCG-rokotus annetaan synnytyssairaalassa tai lastentautien poliklinikalla riskiryhmään kuuluvalle lapselle, kun lapsi on yli 35 raskausviikon ikäinen ja painaa enemmän kuin 2 kilogrammaa. Rokotus suojaa tuberkuloosilta. BCG-rokotusta suositellaan lapselle, joka itse tai jonka äiti, isä, sisarus tai henkilö, jonka kanssa hän asuu, on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi. Rokotusta suositellaan myös lapselle, joka on vuoden sisällä muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi. Lisätietoa BCG- eli tuberkuloosirokotuksesta löydät THL:n sivulta: |
| Hepatiitti B -rokote (HBV) | HBV-rokotus suojaa B-hepatiittiviruksen aiheuttamalta maksatulehdukselta. Rokotussarja aloitetaan synnytyssairaalassa, jos vastasyntyneen äiti on HB-viruksen kantaja. Tällöin jatkoannokset annetaan neuvolassa 1, 2 ja 12 kuukauden iässä. Jos äiti on sairastanut B-hepatiitin, mutta ei ole enää kantaja tai jos muu perheessä asuva on HBV-kantaja tai perheessä on huumeiden käyttöä tai vanhempien synnyinmaan perusteella, B-hepatiittirokotussarja toteutetaan neuvolassa. Ensimmäinen annos 0-3 kuukauden iässä, tehosteannokset noin 1 ja 6 kuukautta ensimmäisestä annoksesta. Rokotussarjan saaneesta lapsesta tutkitaan verikoe noin 2 kuukautta viimeisen rokoteannoksen jälkeen, jolla voidaan selvittää, onko lapsi saanut riittävän suojan. Lisätietoa hepatiitti B -rokotteesta löydät THL:n sivulta: |
| Hepatiitti A -rokote (HAV) | Hepatiitti A-rokote suojaa hepatiitti A-viruksen (HAV) aiheuttamalta maksatulehdukselta. Rokote voidaan antaa 12kuukautta täyttäneelle lapselle. Lisätietoa hepatiitti A-rokotteesta: |
| Rokotusten vasta-aiheet | Rokottamisen vasta-aiheita on hyvin vähän: - Rotarokotetta ei anneta, jos lapsi on syntynyt alle 25 raskausviikolla tai jos hän on sairastanut nekrotisoivan enterokoliitin tai suolentuppeuman tai hänellä on synnynnäinen suoliston epämuodostuma, joka altistaa suolentuppeumalle.
- Jos lapsella on ollut vaikea allerginen reaktio (anafylaksia), arvioidaan rokottaminen rokotekohtaisesti.
- Jos samasta rokotteesta on aiemmin tullut vakava reaktio.
- Jos lapsella on lääkärin toteama vaikea puolustuskyvyn heikkous, ei eläviä heikennettyjä rokotteita anneta.
Rokottamatta jättäminen arvioidaan yksilöllisesti neuvolassa ja terveydenhoitaja voi konsultoida epävarmoissa tilanteissa THL:n rokotusasiantuntijaa tai lasta hoitavaa erikoissairaanhoidon lääkäriä. Lisätietoa rokotteiden vasta-aiheista ja varotoimista löydät THL:n sivulta: |
| Rokotuksen siirtäminen | Rokottamista siirretään, jos lapsella on korkeakuumeinen infektio. Lievä nuhakuume, korvatulehdus tai antibioottikuuri ei estä rokottamista. Lisätietoa siirtämisestä löydät THL:n sivulta: |